Gartnerin tuore hypekäyrä ja raportti, jonka liitteenä tuo on, on huomattavasti negatiivisempi tekoälystä ja eritoten GenAI-teknologioista kuin muutama kuukausi sitten. IT-analyytikoiden käyrä on GenAI:lle laskevan trendilinjan puolella.
Vastaan tässä postauksessa tiiviisti seuraaviin kysymyksiin:
Pitääkö ensi vuoden AI-hankkeista luopua?
Miksi Gartner on aina ensin positiivisempi ja sen jälkeen jokainen teknologia joutuu kotiarestiin?
Voiko raportin tulkita niin, että yritys suosittelee GenAI-työkalujen käyttöä vain pienelle vähemmistölle asiakkaitaan?
Onko Gartner tosiaan sitä mieltä, että kehittäjät pettyvät kohta Copilotin tapaisiin ratkaisuihin?
Olisiko suomalaisen innovaatioekosysteemin syytä hylätä alkavat GenAI-hankkeet ja rahoittaa vain nousukulman hankkeita?
Petrin 7 neuvoa kotimaiselle Gartnerin käyrän lukijalle
⑴ Kypsyyskäyrän oikea reuna kertoo suurten yritysten ja virastojen näkökulmasta. Suomessa näitä on aika vähän, alle 100 noin joka tapauksessa.
⑵ Suurten yritysten tarpeet ovat erilaisia kuin keskisuurten tai pienten. Perustoiminnallisuudeltaan keskinkertainen tuote voi olla Gartnerin suosittelema syystä, että sillä on valtava referenssiasiakkuuksien määrä ja tuotteeseen on mallinnettu ison firman hierarkinen tapa tehdä töitä paremmin kuin ketterämpiin kilpailijoihin.
⑶ Gartnerilla on muutama pitkään ilmennyt sokea piste omissa kaukoputkissaan. He ovat erityisen huonoja näkemään kehittäjien ja avoimen lähdekoodin nykytilaa, momentumia tai tulevaisuutta. Oletan, että tämä on tietoista ja että näissä kohdissa he peilaavat muita aloja tarkemmin maksavien asiakkaiden mielenmaisemaa.
⑷ Suomessa vasemman laidan “tämä on suurta huutoa” -teknologia tuottaa todella vähän kauppoja. Amerikkalaiset ovat rohkeampia kokeilijoita. Siellä ollaan sekä yrityksinä että päätöksentekijöinä valmiimpia (silloin tällöin) ottamaan riski, jonka suomalaiset, saksalaiset tai ranskalaiset jättävät aina ottamatta.
⑸ Gartnerin käyrän laskusuuntakin kertoo jostain muusta kuin luulin, ja mistä sen väitetään kertovan. Nousuhuuma johtuu siitä, että uuden teknologian odotetaan ratkovan ongelmia ilman, että rooleja, prosesseja tai muita toimintatapoja muutetaan tai opitaan laajalti mitään uutta.
⑹ Useimmiten (Slack yhtenä mieleen tulevana poikkeuksena) uuden käyttöönotto edellyttää uuden oppimista, varhaiset ostajat pettyvät ja osa heistä alkaa syyttää teknologiaa “Trough of Disillusionment” sen sijaan, että he myöntäisivät, että liikkeelle lähdettiin aivan liian kevytkenkäisesti.
⑺ Suomi on usein eurooppalaisen teknologisen käyttöönoton etunenässä ja rakastamme mollivoittoista musiikkia. Suomalaiset yritykset aloittavat pilottinsa siinä vaiheessa, kun (usein amerikkalaiset) edelläkävijät kertovat juurta jaksaen, mitä oikeasti piti tehdä.
Pessimisti ei pety, eli AI, Suomi edition
Jenkkimediassa lomiltapaluu on alkanut ”odotimme liikaa tekoälyltä” vaiheella ja juuri tässä kohtaa suomalaisten yritysten kannattaa olla varpaillaan.
Gartnerin hypekäyrän vasen laita vaatii valtavia panostuksia ohjelmistokehittämiseen joko omalla tiimillä tai poikkeuksellisten konsulttien voimin. Se on alue, jonne kannattaa mennä, jos tavoitteena on maailmanvalloitus seuraavan olympiadin aikana
Vasen laita edellyttää, että johdolla ja omistajilla on luottamusta siihen, että yrityksen hankkeiden fokus ja rahoitus vuosiksi, sillä kehityskustannukset lähes aina ylittävät siitä lyhyellä tähtäimellä saavutettavat tulot.
Suomessa hyvä esimerkki ajoissa liikkeellä olleesta (ja erinomaisen hyvään aikaan exitin teosta) on Silo.ai.
Kuopan ohittaminen kertoo vastaavasti siitä, että teknologia on niin helposti ostettavaa, että se ei enää muodosta kilpailuetua vaan on välttämätöntä, jotta ei jäädä jälkeen kilpakumppaneista.
Käyrän pelottava lasku huipulta kuoppaan on se muutaman vuoden vaihe, jossa teknologia on jo riittävän kypsää minkä tahansa yrityksen tuotteen tai palvelun ytimeen ja jossa sillä voi saavuttaa hyvin mietittynä ja toteutettuna aitoa kansainvälistä kilpailuetua.
Olemme nyt kohdassa, jossa tekoälyturistit, jotka odottivat ihmeitä jättävät tekijät rauhaan ja ehkä jopa nauravat näillä väittäen että “mekin kokeiltiin, mutta eihän siitä ollut mihinkään.”
Disillusionment-sana, jota Garner käyttää, on itse asiassa kuvaava – ne, jotka joutuivat myyjien luomien illuusioiden pauloihin käyrän nousuosalla pettyvät, mutta suomalaisista tämä koskee vain häilyvän pientä osuutta. Meidän tekkipäättäjillä on aina vahva tausta teknologiassa ja tällaista huumaan hyppäämistä ei myyjien harmiksi täällä juuri pääse tapahtumaan.
Markkina on jo paljon selvempi kuin vuosi sitten. Malleja on kiinnostava määrä, niitä saa käyttöönsä juuri sellaisella hosting- ja hinnoittelumallilla kuin haluaa. Ohjelmistokehitystiimejä, jotka osaavat rakentaa näistä kaupallisia tuotteita, on riittävästi ja jokainen voi valita itselleen sen joka parhaiten sopii omiin tarkoituksiin ja tavoitteisiin.
AI-turistit ovat lähteneet kotiin, eiköhän kääritä hihat ja rakenneta jotain, joka kantaa yrityksenne sellaiselle kasvupolulle, jota olette syksyn kehityspäivillä visioimassa - ja jonka fasilitaattoriksi voitte minut tilata.
–Petri
Lisälukemista:
Hype Cycle -raportti pariisilaisen kvanttilaskentastartupin sponssaamana:
https://www.pasqal.com/news/new-gartner-ai-hype-cycle-report/
Gartnerin hyvin tasapainoinen raportti siitä, mitä illuusioiden hälvenemisvaihe tarkoittaa asiakkaille ja toimittajille:
https://www.gartner.com/en/doc/crossing-the-chasm-tech-provider-plans-for-generative-ai-in-2024
