Kirjoituksia teknologiasta ja kasvusta
Kontraarisia näkemyksiä tekoälystä, softastrategiasta ja johtamisesta — konkretiaa, ei hypeä.
Järki ja tunteet – Jane Austen ja tekoälyn nouseva tunnelataus
Aloitetaan romanttisella aasinsillalla tekoälyyn. Jane Austenin romaanissa Sense and Sensibility kaksi sisarta edustaa kahta tapaa toimia: järki ja …
Lue lisää →
Kun Kahneman ei riitä – systeemi 3 ja kognitiivinen antautuminen
Daniel Kahnemanin Thinking, Fast and Slow -teoria on mielestäni todella elegantti ja selitysvoimainen. Sen avulla ymmärtää paremmin kaikenlaista, …
Lue lisää →
Tunne tuottavuudesta, FarmVille ja ajattelun sohvaperuna
Jatkoa ”Tekoäly ja ajattelun taloustiede” -sarjani teemoille tekoälykohina & signaali, ajatteluvelka ja osaamisen happamoituminen sekä …
Lue lisää →
Mitä konsulttijätit raportoivat tekoälykehityksestä?
McKinsey ja Deloitte ovat julkaisseet vuoden 2026 tekoälyraporttinsa. McKinsey haastatteli yli 10 000 ja Deloitte yli 3 000 johtajaa. Tutkin raportit …
Lue lisää →
SaaS, avoin lähdekoodi ja tekoäly – kolmen kappaleen ongelma
“Death of SaaS” on loistava tapa saada huomiota. SaaS-yrityksiin sijoittajia ja niissä työskenteleviä jännittää tekoälyn nousu. Heitä …
Lue lisää →
Tekoäly on osalle organisaatioista kuin jättipalsami
Törmäsin sanaan vieraslaji. Fasaani, lupiini ja jättipalsami! Ja naps, siitä syntyi metafora tekoälyn saapumiselle organisaatioon, vieraslaji …
Lue lisää →
Kolme neljästä tietohallintojohtajasta katuu tekoälypäätöstä
Kuinka monessa suuressa suomalaisorganisaatiossa istuu tietohallintojohtaja, joka vuosi tai pari sitten allekirjoitti sopimuksen sadoista tai …
Lue lisää →
Metakognitio ja ajattelun laadunvarmistus
Tekoäly ja ajattelun taloustiede -blogisarjan kolmas osa. → Kun tekstin tuottamisen kustannus lähestyy nollaa, ajattelun arvo kasvaa. Mistä tunnistaa …
Lue lisää →
Tekoäly haastaa pohjoismaisen johtamismallin
Boston Consulting Groupin (BCG) Nordic AI -raportti ropsahti eilen tuutista. Yhtiön tiedotteen otsikko maalaa leveästi, että vain 3 % …
Lue lisää →
Ajatteluvelka ja osaamisen happamoituminen
Tekoäly ja ajattelun taloustiede -blogisarjan toinen osa. Pohdin tovi sitten tekoälykohinaa lukijan näkökulmasta vanha kunnon Shannon-Weaver-malli …
Lue lisää →
Millaisiin uhkiin tekoälymallien kehittäjät varautuvat?
Eli miten ohjaat järjestelmää, joka ymmärtää, että sitä ohjataan? Anthropic julkaisi äskettäin Claude-mallinsa “perustuslain” – 15 000 …
Lue lisää →
Tekoälykohina ja signaalin metsästys
Tämä on osa 1 blogisarjassani Tekoäly ja ajattelun taloustiede, jossa pohdin tekoälyn vaikutuksia ajatteluun ja asiantuntijuuteen. Signaali ja kohina! …
Lue lisää →
Kahden sorttista tekoäly-bullshittia
Tekoälytuotosten laatuun liittyvissä keskusteluissa hallusinaatiot ja vinoumat ovat saaneet paljon tilaa. Ihan syystä toki. Mutta minua korpeaa …
Lue lisää →
Tekoäly pakottaa organisaatiot uuteen kehitysvaiheeseen
Juristi tarkastelee tekoälyn laatimia sopimusehdotuksia. Liikkeenjohdonkonsultti katsoo vierestä kun tekoäly analysoi dataa salamannopeasti kun …
Lue lisää →
Tekoäly hallitustyöskentelyssä: sulaa hulluutta jättää hyödyntämättä
Minua hämmästytti eniten yksi lause Harvard Business Reviewin referoimassa tuoreessa tutkimuksessa → ’It has never occurred to me to consider AI for …
Lue lisää →
Vaikuttava kirjoittaminen tekoälyn avulla – paras suunnittelukehys
Miksi jotkut tekstit jäävät mieleen ja toiset unohtuvat heti? Mikä saa lukijasi toimimaan, unohtamaan tai torjumaan? Vastaus on tosi yksinkertainen. …
Lue lisää →
Tekoäly on tunneköyhä systeemi 1 – se vaatii uudenlaista muutosjohtamista
Perinteinen muutosjohtaminen toimii oivasti silloin, kun uusi teknologia tekee samoja asioita aiempaa tehokkaammin vaikkapa uuden prosessin tai …
Lue lisää →
Tekoälyagenttien arkkitehtuurivalinnat
tl;dr: monet pahimmista ohjelmistokehittämisen fiaskoista ovat johtuneet siitä, että liiketoimintapäättäjät eivät ole ymmärtäneet, tai heille on …
Lue lisää →
Humanistit, insinöörit ja tekoäly
Ikiaikainen keskustelu humanististen tieteiden ja insinööritieteiden välisestä suhteesta saa minut toisinaan puhisemaan. Asia puskee pintaan tekoälyn …
Lue lisää →
Tekoäly ja valikoiva delegointi
Jabra-yhtiö kuunteli (pun intended!) 6000:ta tietotyöntekijää 14 eri maassa ja tarkasteli tekoälyn vaikutusta sekä sitä, miten työntekijät ja …
Lue lisää →
Tekoälyn käyttöönotossa ei ole varaa ikäsyrjintään
Monet kokeneet tietotyöläiset (rakkaat konkarit) ovat elementissään generatiivisen tekoälyn kanssa sekä miksi yhteispeli nuorempien osaajien ja …
Lue lisää →
Varjo-AI työpaikoilla: 75 % käyttää tekoälyä, yli puolet heistä salaa
75% tietotyöläisistä käyttää jo tekoälyä! Hieno luku, mutta se on hämmentävää, että yli puolet heistä käyttää työkaluja täysin ohi organisaation …
Lue lisää →
Selkeästä kaoottiseen – miten superutelias johtaja hyödyntää tekoälyä eri toimintaympäristöissä
Blogisarja superuteliaisuudesta – osa 3 Avasin blogisarjan kahdessa aiemmassa kirjoituksessa superuteliaisuuden käsitettä ja sen kolmea ulottuvuutta. …
Lue lisää →
Tekoälyllä avarrat uteliaisuutesi superuteliaisuudeksi
Blogisarja superuteliaisuudesta – osa 2 Uteliaisuus rikastuttaa elämää monin tavoin ja siksi se kiinnostaa. Uteliaisuutta on tutkittu valtavasti ja …
Lue lisää →
Mitä on superuteliaisuus?
Blogisarja superuteliaisuudesta – osa 1 Vuonna 2018 luin Kenneth Mikkelsenin ja Richard Martinin kirjan ”The Neo-Generalist”, ja se sanoitti jotain, …
Lue lisää →
70:20:10-malli, osaamisen kehittäminen ja tekoäly
Tekoäly mullisti tietotyön, ja se teki sen aiempia teknologiamuutoksia tymäkämmin. Kaikilta vaaditaan nopeaa sopeutumista. Monet meistä …
Lue lisää →
Organisaatiokulttuuri vaikuttaa tekoälyn käyttöönoton onnistumiseen
Tekoälyn käyttöönotto nostaa pintaan organisaation todellisen toimintakulttuurin. Väitän, että kulttuuri määrittää sen miten tekoäly (tai mikä tahansa …
Lue lisää →
Generatiivisen tekoälyn käyttötavat eri ikäpolvissa: juniorit vs. seniorit
Generatiivisen tekoälyn käyttötavoissa on selkeitä eroja eri ikäpolvien välillä. Harvard Business Schoolin tutkimus kertoo, että nuoremmat …
Lue lisää →
Luovuus vs. kompleksisuus tietotyössä: tekoälyn rooli
Kehittelin tämän nelikentän havainnollistamaan tekoälyn (GenAI) roolia erilaisissa tietotyössä tyypillisissä tehtävissä. Yksinkertainen matriisini …
Lue lisää →
Miten Suomessa kannattaa tulkita Gartnerin hypekäyrää? Tekoäly edition
Gartnerin tuore hypekäyrä ja raportti, jonka liitteenä tuo on, on huomattavasti negatiivisempi tekoälystä ja eritoten GenAI-teknologioista kuin …
Lue lisää →
Tekoälykokeilun kolme kulmaa: ihmiset, prosessit ja työkalut
Rakastan venn-diagrammeja. Piirtelin teille tekoälyn käyttöönottoon ja hyödyntämiseen liittyvän venn-kaavion. Lainasin sen kolme näkökulmaa …
Lue lisää →
Tekoäly ja osaamisen kehittämisen haaste tietotyössä – kenen vastuulla?
Tekoälyn myötä osaamisen kehittäminen ja sen haasteet ovat nousseet tärkeäksi osa-alueeksi johdon agendalla. Kokonaiskuva on vielä harvalla selkeä. …
Lue lisää →
Tarjoammeko päättäjien terveystiedot vieraille valtioille tarjottimella?
tl;dr: pseudonymisoinnin purku on piinallisen helppoa, mutta peli ei silti ole menetetty. Yksityisyydensuoja on vaativaa, ja moni kuvittelee, että …
Lue lisää →
Tekoäly ja Risk of Missing Out 2.0
Sosiaalisen median alkuaikoina Amerikan mantereella nousi pinnalle käsite FOMO eli ”Fear of Missing Out”. Monet pelkäsivät jäävänsä paitsi jostain …
Lue lisää →
Tietotyökonkarit ja generatiivinen tekoäly
Tarkkailen tietotyön muutosta erityisesti konkareiden näkökulmasta. Konkareiden, eli meidän ammatillisesti ja kronologisesti ansioituneiden osaajien, …
Lue lisää →
Mitä generatiivisen tekoälyn kanssa kannattaa tehdä juuri nyt
Havaintoni tekoälyn hyödyntämisestä organisaatioissa innostivat minut laatimaan kuuden kohdan listan sekä lausumaan seuraavaa: on erinomaista, että …
Lue lisää →
Tekoälyohjeistuksesta ja tietotyöläisen hyvinvoinnista – 8 askelta alkumetreille
Teknologiat leviävät tietotyötä tekevien piirissä aivan kuten ennenkin, yksilöiden innostuksesta ja aktiivisuudesta ponnistaen, ilman sen kummempia …
Lue lisää →
Selvitys: tekoälytyökalujen käyttöönotto ja olemattomat ohjeistukset
Silmäilin Salesforce-yhtiön teettämän laajan selvityksen (N=14000) tekoälyn käyttöönoton tilasta yrityksissä. Tutkimus kattaa 14 maata, Suomi on …
Lue lisää →
Miten tekoälyä kannattaa lisätä olemassaolevaan sovellukseen?
tl;dr: omaa tuotetta miettiessä kannattaa analysoida, mitä edelläkävijät tekevät ja millaisella kulmalla he aloittivat omien sovellustensa …
Lue lisää →
Tekoäly ja menestyksen kaava
Jokaisella organisaatiolla on tavoitteensa ja niiden saavuttaminen vaatii monien osatekijöiden yhteispeliä. Löysin vanhoista kirjanmerkeistäni tätä …
Lue lisää →
Julkiset hankinnat ja väärän kuninkaan päivä
Suomen Kuvalehden kuvaus Helsingin Sarastialta tekemästä in-house-hankinnasta on kiinnostava. IT-järjestelmien ostaminen on vaativaa ja …
Lue lisää →
Tekoälyn hyödyntämisen kypsyysmalli
Laadin aiemmin syksyllä tekoälyn hyödyntämisen laajan kypsyysmallin ja huomioin siinä kehittämisen eri osa-alueita melko tarkalla tasolla. Poimin …
Lue lisää →
Miksi tekoälyhankkeiden ostajat liikkuvat hitaasti – 7 tärkeintä syytä
Uuden konseptin myynti on piinallisen hidasta. Pienen innokkaan yrityksen näkökulmasta ison firman hitaus voi tuntua tuskastuttavalta tai se voidaan …
Lue lisää →
20 neuvoa softayrittäjälle taantuman kynnyksellä
Talvesta tulee monelle softayrittäjälle kylmä. Asiakastilaukset todennäköisesti hidastuvat, varsinkin, jos asiakkaat ovat kotimarkkinayrityksiä. Matka …
Lue lisää →
Reseptini tietotyöläisille, Riitan missio + yhteistyöuutinen
tl;dr Olen paketoinut “Tekoäly markkinoinnissa” -osaamiseni. Koulutus tai työpaja toimii hyvin tekoälyteeman kick-offina. Kerron tässä miksi koulutus …
Lue lisää →
Varjo-AI haastaa organisaatiosi - lue vinkit
Olet kuullut tämän jo 1000 kertaa: tekoälyn avulla nostat tuottavuutta, innovaatiokykyä ja vahvistat kilpailuetua. Hyvä johtaja, asialla on myös …
Lue lisää →
ChatGPT: jokamiehen ja -naisen myynti- ja markkinointiassari
Pidämme ilmaisen aamiaiswebinaarin tekoälyn käytöstä myynti- ja markkinointityössä 20.6. Tavoitteenamme on, että jokainen oppii jotain, joka tarttuu …
Lue lisää →
Tekoäly kunnanvaltuutetun apuna – case Mäntsälä
Kunnanvaltuutettuna toimiminen on kunniatehtävä. On upeaa, että löytyy ihmisiä, jotka jaksavat kuukaudesta toiseen ajaa pyyteettä yhteisiä asioitamme. …
Lue lisää →
Tekoäly on hallitusammattilaiselle hyvä renki
Nopeasti kehittyvä teknologia on aina pistänyt vauhtia rattaisiin. Tällä kertaa asialla on laajoihin kielimalleihin perustuva tekoäly. Potentiaalia on …
Lue lisää →
Tekoäly demokratisoi pk-yritysten kilpailukenttää
Vuonna 2010 kirjoitin Kauppalehteen blogiartikkelin siitä, kuinka pilvipalvelut tuovat peliin uudenlaista demokratiaa yritysten välille. Lue juttuni …
Lue lisää →
Oletko jo estänyt tietojesi jakamisen muille ChatGPT:ssä?
tl;dr: jos/kun testaat GPT:tä oikeilla käyttötapauksilla, ota tietoturva- ja -suojasyistä käyttöön OpenAI:n rajapinta (API) tai pyydä ainakin …
Lue lisää →
Nyt koitti jokaisen johtajan Sputnik-hetki – älä ole tekoälytön
Tekoäly synnytti yritysjohdolle ns. Sputnik-hetken tai nykyaikaisemmin “iPhone Moment”– havahtuminen heti vai tuplavauhti myöhemmin? …
Lue lisää →
Digistrategiat menivät juuri uusiksi
Viimeiset vuodet strategiakonsultin on ollut helppoa puhua digitalisaation vaikutuksista, sillä muutos on ollut hidasta. Ekosysteemit ovat olleet …
Lue lisää →
Tekeminen ei tekoälyllä lopu, mutta hallinto muuttuu täysin
Blue Origin-rakettifirmassa töissä oleva teksasilainen Matt on käyttänyt GPT4:sta sekä SVB-pankin riskienhallinan simulointiin että fiktiivisen softan …
Lue lisää →
Muutoksen ymmärtämisen työkalu markkinointijohtajalle
”Ei saa jäädä tuleen makaamaan” -lausahdus on suomalainen yksinkertaistus Cynefin-mallin vaikeimmasta ruudusta. Avaan tätä tarkemmin. Markkinoinnin ja …
Lue lisää →
Näkökulmia poikkeusolojen johtamiseen
Oheinen blogipostaus on kirjoitettu 8.3.2020 korona-epidemian alkuvaiheessa, tilanteessa, jossa kestoa ja vaikutusta oli vaikea ennustaa. Olemme …
Lue lisää →
Mitä etäkokouksen vetäjä voi oppia itseohjautuvuudesta?
Moni tiimi kokeilee etäkokouksia ensimmäisiä kertoja nyt, kun on pakko. Eikä ihme, etäkokousten hyvin vetäminen on vaativampaa kuin neukkarissa …
Lue lisää →
Keski-ikäinen tietotyöläinen seikkailee – osa 1
Tietotyön muutokset ovat haastaneet meidät kaikki. Tapamme kehittää, tuottaa, ostaa, myydä ja markkinoida ovat pysyvästi muuttuneet ja vaativat meiltä …
Lue lisää →
Itseohjautuvuuteen siirtymisen paradoksit
Itseohjautuvus on kuuma aihe ja meistä, jotka olemme aloittaneet tällä polulla ennen tätä huumaa, tuntuu syystäkin aika hyvältä. Onhan mukava olla …
Lue lisää →
Hankintalaki on tekosyy – 7 neuvoa päättäjälle
Kun ostaa sian säkissä, se ei ole hankintalain vika – vaikka julkishallinnon puolella hankintalain taakse helposti piiloudutaan. Turhan harva tietää, …
Lue lisää →
Tekijänoikeuksiin on lukemattomia poikkeuksia
Tekijänoikeuden huonosti määritellyt ja oikeudessa käsittelemättömät rajanvedot ovat Suomessa vielä tekemättä, vaikka tietokoneaikaa on kulunut jo …
Lue lisää →
Virhe 53, eli miksi iPhonen etulevy on pyhä?
Guardian-lehdessä uutisoitiin, ettei Apple iPhonen etulevyä, jossa lasin lisäksi on myös sormenjälkitunnistin, voi vaihdattaa kuin valtuutetuissa …
Lue lisää →
Mitä ranskalaisessa teknisessä korkeakoulussa tehtiin paremmin?
Sain aivan erinomaisen startin töihin TKK:n lähettämänä vaihto-oppilaana EURECOM-nimiseen ranskalaiseen korkeakouluun. Eurecomissa professorillani oli …
Lue lisää →
Syrjiikö julkishallinto nuoria lahjakkuuksia?
Olemme Codentossa maailmanmuuttamismissiolla (tai ainakin Suomen) ja siksi suuri osa asiakkaistamme on julkishallinnosta. Teemme hankkeita, joissa …
Lue lisää →
Sähköinen äänestys on vaikeampaa kuin luulisi
Paperiäänestyksen teknologia muuttuu hitaasti. Kuvassa Mäntsälän vanha vaaliuurna, joka on edelleen käytössä. Oikeusministeriön työryhmä on 22.4.2015 …
Lue lisää →
Prosessien digitalisointi on uusi kansalaistaito
Prosessien digitalisoinnin taito on organisaatioiden ydinosaamista. Kansalaisten näkökulmasta onnistunut digitalisointi on yksi tehokkaimmista …
Lue lisää →
Pitääkö julkishallinnon omistaa ohjelmansa?
Julkishallinnon JIT-sopimusehtoja ollaan uusimassa vuonna 2015 ja niin sanotun toimittajaloukun välttämiseksi ollaan viemässä oikeuksia ohjelmiston …
Lue lisää →
Julkisten hankintojen todellinen ongelma
Moni yritys kokee kuntien hankintojen kohdistuvan suuriin toimittajiin, ja hankintojen nähdään painottavan hintaa laadun kustannuksella. Mistä …
Lue lisää →
Yrityskuva syntyy selkää taivuttamalla
Törmäsin viime viikolla työmatkoillani kahteen valtiokonsernin työntekijään. Ensimmäisellä kerralla vapaa-ajan asussa oleva konduktööri tai muu …
Lue lisää →
The Hard Thing About Hard Things
Luin juuri tuoreen Ben Horowitzin kirjan toimitusjohtajuudesta. Sitä on kovasti kehuttu kavereiden toimesta ja Twitterissä. Kirja on helppolukuinen, …
Lue lisää →
Miten kansallisesta palveluväylästä tehdään menestys?
Suomeen on päätetty rakentaa kansallinen palveluväylä Viron X-Road-esimerkin ja lähdekoodin pohjalta. Aiheesta on puhuttu paljon, mutta paljon on …
Lue lisää →
Miten gaussin käyrä liittyy teknologiastrategiaan?
Uutta teknologiaa kehitettäessä tärkeää on ymmärtää kuinka uutta tekniikaa todellisuudessa haetaan tai tarvitaan. Laitteiden maailmassa on ilmeistä …
Lue lisää →
5 asiaa, jotka julkishallinnon pitäisi oppia IT:stä
Kirjoitin 2/2013 Sytyke-lehdessä viidestä tietotekniikan trendistä, joita julkishallinnon on syytä seurata huolella. Ohessa tämä artikkeli lähteiden …
Lue lisää →
HUS sika metsään, sanoi Espoo ja antoi Apotille loparit
Espoon kaupungin “täysin yksimielinen” jättäytyminen pois riskialttiista ja kömpelöstä Apotti-hankkeesta oli aamun hyvä uutinen. …
Lue lisää →
6 vinkkiä turvallisen ohjelmiston tekoon
Turvallisen ohjelmiston tuottaminen poikkeaa tavallisesta ohjelmistokehityksestä yhtä paljon kuin kassakaapin valmistaminen Ikean vaatekaapin …
Lue lisää →