Edelläkävijä
Eric von Hippel 1986
Markkinan tulevat tarpeet voi löytää etsimällä edelläkävijäkäyttäjien toimintatavan ja ekstrapoloimalla siitä, mitä valtavirta jatkossa tekee.
Mekanismi tarkemmin
Eric von Hippel kuvasi vuonna 1986 niin sanotun edelläkävijän eli käyttäjän, joka elää jo tänään markkinan tulevaisuudessa: hän kohtaa markkinan tarpeen kuukausia tai vuosia ennen muita. Koska edelläkävijä rakentaa ratkaisun usein itse, yritys, joka löytää edelläkävijät ja oppii heiltä, näkee tulevan kysynnän ennen kilpailijoitaan.
Agentit muuttavat sitä, mistä edelläkävijät löytyvät. Ennen heidät piti etsiä markkinan reunalta, mutta laskennan hinnan laskiessa yritys voi asettaa itsensä edelläkävijän asemaan maksamalla tänään sen, mikä on muutaman vuoden päästä halpaa. Ylimitoitetusta laskennasta ei ole yleiseksi tavaksi tehdä päätöksiä. Kun halutaan selvittää, mihin tekoäly omien asiakkaiden kanssa pystyy, ylimitoitus on kuitenkin harvinaisen tehokas keino.
Mitä agentit muuttavat
Edelläkävijän olosuhteet voi ostaa käyttämällä agentteihin kymmenen, sata tai tuhat kertaa enemmän rahaa kuin olisi järkevää. Jos samantasoisen kielimallin hinta laskee kymmenesosaan vuodessa, kymmenkertainen ylimitoitus katsoo noin vuoden ja tuhatkertainen kolme vuotta eteenpäin.
Ansa
Testi omalle yritykselle
Valitse yksi päivittäinen päätös, jonka arvo on noin euro, esimerkiksi tukipyynnön ohjaus tai laskun tiliöinti. Aja sitä viikon ajan tuhatkertaisella laskennalla: useita agentteja ja vastaväittäjä, joilla on käytössään koko asiakashistoria. Kirjaa, mikä päätöksissä muuttui. Kolmen vuoden päästä se on kilpailijasi arkea.
Milloin malli ei päde
Keino toimii pienissä, usein toistuvissa päätöksissä. Harvinaisessa suuressa päätöksessä laskennan hinta ei ole kohtuuton suhteessa päätökseen, joten laskenta ei ole ylimitoitettua eikä kerro tulevaisuudesta mitään. Ylimitoitus ei myöskään näytä päätöksiä, joissa ratkaisee mallin laatu eikä laskennan määrä, koska tämän päivän malli pysyy tämän päivän mallina, vaikka sitä ajaisi tuhat kertaa. Ennuste pätee vain niin kauan kuin laskennan hinta jatkaa laskuaan.
Esimerkit ja lähteet
- Alan Kay ja Xerox Alto 1972–1973 – Alan Kay odotti 1970-luvun alussa, että hänen kuvittelemansa kannettava Dynabook-tietokone tulisi mahdolliseksi noin vuosikymmenen päästä, kun piirien hinta olisi laskenut Mooren lain mukaan. Sillä välin Xerox PARC rakensi väliaikaisen Dynabookin, josta tuli Alto. Chuck Thacker rakensi koneen kahden teknikon kanssa, ja Ed McCreight teki sen levyliitännän. Kayn noin 230 000 dollarin budjetti riitti viiteentoista koneeseen, ja Altoja rakennettiin vuosien mittaan noin 2 000.
- Apollo-ohjelman ohjaustietokone 1962–1965 – MIT:n Instrumentation Laboratory valitsi vuonna 1962 Apollo-alusten ohjaustietokoneeseen integroidut piirit, joita ei ollut vielä käytetty tietokoneissa, ja Fairchild toimitti sille sata piiriä 43,50 dollarin kappalehintaan. Computer History Museumin mukaan Apollo-hanke käytti vuonna 1963 noin 60 prosenttia Yhdysvalloissa valmistetuista integroiduista piireistä. Tietokoneen ensimmäisen version lähes 200 000 piiriä maksoi keskimäärin 20–30 dollaria kappaleelta.
- 3M:n tuoteideat edelläkävijöiltä 2002 – 3M vertasi liiketoimintayksiköissään edelläkävijöiltä haettuja tuoteideoita perinteisin menetelmin tuotettuihin. Edelläkävijöiltä haettuja ideoita kehittäneen projektin ennustettu vuosimyynti viidentenä vuonna oli keskimäärin 146 miljoonaa dollaria, yli kahdeksankertainen perinteiseen projektiin verrattuna.
- Wikipedia: Wikipedia
- Alkuperäisjulkaisu: Eric von Hippel: Lead Users: A Source of Novel Product Concepts, Management Science 32(7), 1986, 791–805 – lähde
- Alan Kay: The Early History of Smalltalk, 1993 – lähde
- Computer History Museum: Silicon Chips Take Man to the Moon – lähde
- Lilien, Morrison, Searls, Sonnack & von Hippel: Performance Assessment of the Lead User Idea-Generation Process for New Product Development, Management Science 48(8), 2002 – lähde
- Guido Appenzeller: Welcome to LLMflation, Andreessen Horowitz 2024 – lähde
- Epoch AI: LLM inference price trends – lähde
Muut saman kysymyksen kortit
Nämä 3 korttia vastaavat samaan kysymykseen: Miksi päätös ei synny?
Rapoportin säännöt – Heikosti esitetty vastaväite on huonompi kuin esittämättä jätetty.
Päätös kestää vasta, kun ryhmä on kuullut hylätyn vaihtoehdon parhaan version ja pitää silti kantansa.
Suostumuspäätös – Yksitellen kysytyt mielipiteet tuntuvat osallistamiselta, vaikka ne jäävät erillisiksi.
Ehdotus etenee, kun kukaan ei esitä ylivoimaista vastaväitettä, ei silloin, kun kaikki ovat samaa mieltä.
Palautuva ja peruuttamaton päätös – Päätökset luokitellaan euroissa, vaikka menettelyn pitäisi seurata peruuttamisen hintaa.
Se, kuinka raskaasti päätös käsitellään, seuraa peruuttamisen hintaa, ei päätöksen kokoa.