Gerard Endenburg 1970-luvulta alkaen omassa yhtiössään; esiasteena Kees Boeken sosiokratia 1945
Ehdotus etenee, kun kukaan ei esitä ylivoimaista vastaväitettä, ei silloin, kun kaikki ovat samaa mieltä.
Mekanismi tarkemmin
Gerard Endenburg: Sociocracy: The Organization of Decision-Making. Eburon, 1998. Kuvassa Eburonin painoksen kansi, jonka painosvuosi ei ole varma.
Kaikki lepää vastaväitteen kriteerin varassa: ylivoimainen vastaväite on perusteltu väite siitä, että ehdotus estäisi ryhmää saavuttamasta tarkoitustaan, eikä mieltymys kelpaa. Vastaväite käsitellään muuttamalla ehdotusta, ja kierroksella jokainen puhuu vuorollaan kerran, jolloin huoneen arvojärjestys ei ratkaise asiaa.
Johtaja ajautuu silti päättämään yksin ja kysymään mielipiteen muutamalta luotetulta, eivätkä yksitellen kysytyt kuule toisiaan. Agentti kiihdyttää tätä, jos kone on vain päättäjällä, kun taas osallistujien käsissä se antaa jokaiselle ennen kierrosta sen vastaväitteen, jota hän ei ole vielä esittänyt. Rajan voi pitää mekaanisena: päättäjä näkee vastaväitteen vasta, kun joku on ottanut sen omakseen.
Mitä agentit muuttavat
Perustellun vastaväitteen valmistelu halpenee jokaiselle osallistujalle päättäjän lisäksi, ja se, kenellä on todellista sananvaltaa, riippuu siitä, kenen käteen valmis vastaväite annetaan.
Ansa
Yksitellen kysytyt mielipiteet tuntuvat osallistamiselta, vaikka ne jäävät erillisiksi. Viisi keskustelua tuottaa viisi kantaa ja nolla törmäystä, ja toteutukseen lähdettäessä kukaan viidestä ei ole ollut huoneessa, jossa päätettiin.
Testi omalle yritykselle
Ota viisi viimeisintä päätöstäsi, joissa kysyit jonkun mielipidettä ennen ratkaisua. Merkitse kustakin kaksi asiaa: kuulivatko kysytyt toisensa ja toiko joku heistä esiin jotain, mitä et itse tiennyt. Jos kumpikaan ei toteudu, hait kannallesi varmistusta.
Milloin malli ei päde
Malli olettaa jaetun ja ääneen sanotun tarkoituksen, jota vasten vahinkoa arvioidaan. Ilman sitä ylivoimaista vastaväitettä ei voi erottaa mieltymyksestä: kriteeri lakkaa sitomasta, jokainen maku muuttuu vastaväitteeksi ja menettely rappeutuu konsensukseksi, jossa on enemmän vaiheita. Se ei sovi kriisiin, jossa päätös on tehtävä ennen kuin kierros ehditään käydä, eikä tilanteeseen, jossa omistaja käyttää suoraa valtaansa. Silloin menettely lupaa vaikutusvaltaa, jota ei ole.
Esimerkit ja lähteet
Endenburg Elektrotechniek 1968 alkaen – Gerard Endenburg tuli suvun sähkötekniikkayhtiöön Endenburg Elektrotechniekiin vuonna 1958 ja nousi sen toimitusjohtajaksi kymmenen vuotta myöhemmin. Yhtiö suunnitteli ja asensi sähköteknisiä järjestelmiä, ja siinä oli 1970-luvulta lähtien noin sata työntekijää. 1970-luvun alussa Endenburg alkoi soveltaa yhtiössä Kees Boeken sosiokratiasta kehittämäänsä kehämallia, jossa ehdotus hyväksytään, kun kukaan ei esitä sitä vastaan perusteltua vastaväitettä. Menetelmä vakiintui neljäksi periaatteeksi, ja vuonna 1978 Endenburg perusti Sociocratisch Centrumin viemään sitä muihin organisaatioihin.
Buurtzorg ja itseohjautuvat tiimit – Hollantilainen kotihoitoyhtiö Buurtzorg siirsi päätösvallan enintään kahdentoista hoitajan tiimeihin ilman keskijohtoa. Tiimin kokouksessa ehdotus hyväksytään, kun kenelläkään ei ole sitä vastaan periaatteellista vastaväitettä; oma parempana pidetty ratkaisu ei riitä estämään päätöstä. Hollannin sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman KPMG:n selvityksen mukaan Buurtzorg käytti vuonna 2013 asiakasta kohti keskimäärin 108 hoitotuntia, kun alan keskiarvo oli 168. Hoidon vaativuudella korjattu kokonaiskustannus asiakasta kohti jäi kuitenkin vain noin 3 prosenttia keskiarvon alle, koska Buurtzorgin tuntihinta oli alan korkeimpia.
Alkuperäisjulkaisu: Gerard Endenburg, Sociocracy: The Organization of Decision-Making (1988/1998); Kees Boeke, Sociocracy: Democracy as it Might Be (1945) – lähde
Kriteerin sanamuoto ja kierroksen kulku: Consent decision-making, Sociocracy For All – lähde
Menettelyn myöhempi kuvaus kuviona: Sociocracy 3.0, patterns – lähde
Sociocratisch Centrum Nederland, Ontstaansgeschiedenis – lähde
KPMG:n selvitys ja ministerin kirje, Kamerstuk 31765 nr. 114, 22.1.2015 – lähde
Jäi leikkuupöydälle – näitäkin harkittiin, mutta kortille valitsemani mitta tuli vastaan.
Kolmijako päätöstavoista: konsensus ei kestä päätösmäärän kasvua, koska yksikin haluton pysäyttää; enemmistöpäätös kestää mutta jättää jälkeensä häviäjiä, jotka hidastavat toteutusta; suostumus kestää, koska sen kynnys on vahingon puuttuminen.
Käytännön neuvo, joka siirtyi naapurikortille: menettelyyn on helpointa totutella päätöksillä, jotka voi perua, koska silloin ryhmän erehdys maksaa rajallisesti.