Uutta tietoa voi hyödyntää vain sen verran kuin siihen on aiemmin rakennettu vastaanottokykyä.
Mekanismi tarkemmin
Wesley M. Cohen ja Daniel A. Levinthal: Absorptive Capacity: A New Perspective on Learning and Innovation. Administrative Science Quarterly 35 (1), 1990, s. 128–152.
Uusi tieto tarttuu vain olemassa olevaan tietoon: jotta arvokkaan erottaa, ymmärtää ja osaa soveltaa, tarvitaan pohja, joka on rakennettu omalla tekemisellä. Siksi kaksi yritystä saa samasta tietovirrasta täysin eri hyödyn.
Agentit moninkertaistavat tarjolla olevan tiedon ja valmiiden ratkaisujen virran, mutta vastaanottokyky kasvaa edelleen vain käyttämällä ja erehtymällä. Ero käyttäjien välillä kasvaa, koska sama työkalu tuottaa toiselle etumatkaa ja toiselle pelkän lisenssikulun.
Mitä agentit muuttavat
Uuden tiedon virta kasvaa, vastaanottokyky ei.
Ansa
Ostetaan työkalu ja odotetaan tulosta, vaikka kyky kertyy vain käyttämällä.
Testi omalle yritykselle
Laske viimeisimmän työkaluhankinnan yhteydessä koulutukseen ja kokeiluun kirjatut tunnit ja vertaa niitä lisenssikuluun. Jos tunteja löytyy vain käyttöönottoviikolta, odota tulosta vasta, kun harjoittelutunnit näkyvät kalenterissa säännöllisesti.
Milloin malli ei päde
Malli koskee tietoa, joka pitää sulattaa omaan toimintaan. Jos hankinta on valmis hyödyke, kuten sähkö tai palvelininfra, sen arvo ei riipu vastaanottokyvystä ja tulos tulee ilman harjoittelua. Raja kulkee siinä, kuinka paljon käyttö vaatii omaa tulkintaa.
Esimerkit ja lähteet
Lääkeyhtiöt ja julkinen perustutkimus – Sama julkisrahoitteinen perustutkimus oli 1980- ja 1990-luvuilla kaikkien lääkeyhtiöiden luettavissa, mutta hyöty jakautui epätasaisesti. Iain Cockburn ja Rebecca Henderson mittasivat yhtiöiden yhteyttä tiedeyhteisöön yhteisjulkaisuista ja havaitsivat, että yhtiöt pääsivät käsiksi ulkopuoliseen tutkimukseen vain siinä määrin kuin ne olivat itse investoineet omaan perustutkimukseen ja palkinneet tutkijoitaan julkaisemisesta. Yhteys tiedeyhteisöön ennusti sekä yhtiön sisäistä organisointia että onnistumista lääkekehityksessä.
Tekoälykokemus ja innovaatiotulokset saksalaisissa yrityksissä 2019 – Dirk Czarnitzki, Gastón Fernández ja Christian Rammer löysivät saksalaisella yritysaineistolla positiivisen yhteyden tekoälyn käytön ja tuottavuuden välillä eri käyttömittareilla. Samat tutkijat tarkastelivat saksalaisen innovaatiokyselyn aineistolla tekoälyn käyttöä ja innovaatiotuloksia. Vuonna 2019 tekoälyä käytti aktiivisesti 5,8 prosenttia saksalaisista yrityksistä, ja käyttäjien välillä tulokset erosivat: yritykset, jotka olivat käyttäneet tekoälyä jo useita vuosia ja soveltaneet eri menetelmiä eri käyttöalueilla, saivat selvästi paremmat innovaatiotulokset kuin muut käyttäjät.
Alkuperäisjulkaisu: Absorptive Capacity: A New Perspective on Learning and Innovation, Administrative Science Quarterly 35(1), 128–152 – lähde
Czarnitzki, Fernández & Rammer, Artificial intelligence and firm-level productivity, Journal of Economic Behavior and Organization 211, 188–205 – lähde
Cockburn & Henderson, Absorptive Capacity, Coauthoring Behavior, and the Organization of Research in Drug Discovery, Journal of Industrial Economics 46(2), 157–182 – lähde
Rammer, Czarnitzki & Fernández, Artificial intelligence and industrial innovation: Evidence from German firm-level data, Research Policy 51(7), 2022 – lähde
Muut saman kysymyksen kortit
Nämä 3 korttia vastaavat samaan kysymykseen: Miksi oppi ei kerry meille?
Oppimiskäyrä – Luullaan laskettavan omaa käyrää, kun käyrä on jonkun toisen.
Yksikkökustannus laskee vakioprosentin aina, kun kumulatiivinen eli alusta asti yhteenlaskettu tuotanto kaksinkertaistuu.
Resurssien jaon prosessi – Disruptiota pidetään havaitsemisen ongelmana, vaikka se seuraa resurssien jaosta.
Keskijohto jakaa resurssit nykyisten parhaiden asiakkaiden kysynnän mukaan, joten yritys ei kykene investoimaan markkinaan, jota sen paras asiakas ei pyydä.
Inhimillinen pääoma – Juniorien palkkaaminen lopetetaan, koska agentti tekee heidän työnsä.
Niin sanottu inhimillinen pääoma eli koulutuksella ja työssä hankittu osaaminen on investointi, joka maksetaan nyt ja tuottaa myöhemmin, ja sen maksaa se, joka saa tuoton.