Joseph L. Bower; Clayton M. Christensen & Joseph L. Bower 1970 / 1996
Keskijohto jakaa resurssit nykyisten parhaiden asiakkaiden kysynnän mukaan, joten yritys ei kykene investoimaan markkinaan, jota sen paras asiakas ei pyydä.
Keskijohtaja etenee urallaan viemällä läpi hankkeita, jotka onnistuvat, ja varmimmin onnistuvat ne, joita paras nykyasiakas jo pyytää. Suodatus tapahtuu jo ennen johtoryhmää: hankkeet, joilta puuttuu maksava pyytäjä, karsiutuvat ilman, että kukaan erikseen niin päättää.
Kun agentit tuottavat business case -laskelman lähes ilmaiseksi, ehdotuksia syntyy moninkertainen määrä ja karsinta painaa entistä enemmän. Sama suodatin valitsee nyt suuremmasta joukosta, joten se vahvistaa nykyistä suuntaa tehokkaammin kuin ennen.
Business case -laskelman hinta romahtaa, jolloin suodatin – se, kenen asiakkaan ääni painaa – ratkaisee entistä enemmän.
Ota kuluvan vuoden investointiesitykset ja merkitse jokaiseen, kenen asiakkaan kysyntään se perustuu. Jos jokainen hyväksytty esitys nojaa tärkeimpään nykyasiakkaaseen eikä yksikään hylätty ole kaatunut muusta syystä kuin pyytäjän puutteesta, suodatin toimii kuten malli ennustaa.
Malli kuvaa vakiintunutta organisaatiota, jossa resursseista kilpaillaan sisäisesti samassa prosessissa. Suodatin ei sido, jos hanke rahoitetaan sen ohi: perustaja tai omistaja päättää suoraan, tai hankkeelle annetaan oma yksikkö, oma rahoitus ja omat tavoitteet, jolloin sitä ei mitata nykyasiakkaiden kysynnällä. Pieni yritys, jolla on yksi päätöksentekijä ja lyhyt esityslista, ei kärsi ilmiöstä samalla tavalla.
Nämä 3 korttia vastaavat samaan kysymykseen: Miksi oppi ei kerry meille?
Yksikkökustannus laskee vakioprosentin aina, kun kumulatiivinen eli alusta asti yhteenlaskettu tuotanto kaksinkertaistuu.
Uutta tietoa voi hyödyntää vain sen verran kuin siihen on aiemmin rakennettu vastaanottokykyä.
Niin sanottu inhimillinen pääoma eli koulutuksella ja työssä hankittu osaaminen on investointi, joka maksetaan nyt ja tuottaa myöhemmin, ja sen maksaa se, joka saa tuoton.