Amdahlin laki
Gene M. Amdahl 1967
Kokonaisnopeutusta rajoittaa se osa prosessia, jota ei voi nopeuttaa; kun nopeutettava osa lähestyy nollaa, sarjallinen eli vaihe kerrallaan etenevä osa määrää kaiken.
Mekanismi tarkemmin
Kokonaiskesto on osiensa summa, joten yhden vaiheen nopeuttaminen poistaa enintään sen vaiheen osuuden. Kun nopeutettava vaihe kutistuu lähelle nollaa, jäljelle jäävä sarjallinen osa määrää koko läpimenoajan, eikä lisänopeus siihen enää vaikuta.
Agentit lyhentävät tuotantovaiheet murto-osaan, jolloin kaupan ja toimituksen kalenteriaika jää asiakkaan päätösten, hyväksyntöjen ja tapaamisten varaan. Seuraava investointi kannattaa siksi suunnata sarjalliseen osaan, vaikka se ei tunnu yhtä tekniseltä.
Mitä agentit muuttavat
Tuotantovaiheiden kesto romahtaa, myyntisyklin sarjallinen osa ei.
Ansa
Testi omalle yritykselle
Ota kolme viimeksi voitettua kauppaa ja jaa niiden läpimenoaika omiin työvaiheisiin ja asiakkaan suunnalta tulevaan odotukseen. Jos odotus vie yli puolet kalenteriajasta, tuotannon lisänopeutus lyhentää kokonaisaikaa enää muutamia prosentteja.
Milloin malli ei päde
Laki pätee, kun vaiheet ovat peräkkäisiä ja jokin osa kokonaisajasta ei hyödy nopeutuksesta. Rajan määrää näiden osien summa eikä yksittäinen hitain vaihe. Jos odotusta voi rinnakkaistaa esimerkiksi viemällä useampaa kauppaa eteenpäin yhtä aikaa, kokonaisvirta kasvaa, vaikka yksittäinen kauppa ei nopeudu. Läpimenoajan raja ja kapasiteetin raja ovat eri asioita.
Esimerkit ja lähteet
- Amdahlin oma artikkeli rinnakkaislaskennasta 1967 – Gene Amdahl esitti vuonna 1967 konferenssiartikkelissaan, että osa ohjelman käskyistä on väistämättä sarjallisia eikä niitä voi rinnakkaistaa lisäämällä prosessoreita. Tämän perusteella hän laski rinnakkaislaskennan enimmäisnopeutuksen jäävän pieneen kertoimeen prosessorien määrästä riippumatta; laki sai nimensä tästä artikkelista.
- Koronarokotteen suunnittelu ja käyttölupa 2020 – SARS-CoV-2:n perimä julkaistiin 11.1.2020, ja mRNA-rokotteen rokoteaihion suunnittelu tehtiin muutamassa päivässä: se vaihe, joka aiemmissa rokotehankkeissa oli vuosien laboratoriotyö, romahti lähelle nollaa. Ensimmäinen ihmisannos annettiin 16.3.2020 ja hätäkäyttölupa myönnettiin 18.12.2020. Kokonaisaikaa rajasi ennen kaikkea kliinisten kokeiden seuranta-aika: potilaita on seurattava kalenteriajassa eikä seurantaa voi tehdä nopeammin lisäämällä resursseja. Valmistusta ja viranomaisarviota tehtiin osin rinnakkain kokeiden kanssa. Yläraja on laskettavissa suoraan osuuksista: vaikka suunnitteluun olisi mennyt nolla päivää, yhdestätoista kuukaudesta olisi jäänyt pois muutama.
- Wikipedia: Wikipedia
- Alkuperäisjulkaisu: Validity of the Single Processor Approach to Achieving Large Scale Computing Capabilities, AFIPS 1967, 483–485 – lähde
Muut saman kysymyksen kortit
Nämä 7 korttia vastaavat samaan kysymykseen: Mikä hajoaa, kun vauhti kasvaa?
Jevonsin paradoksi – Tarve oletetaan pieneneväksi, mutta kysyntä kasvaa ja pullonkaula siirtyy muualle.
Kun jonkin käyttö tehostuu, sen kokonaiskulutus kasvaa eikä vähene, koska halpeneminen avaa uusia käyttötapoja.
Jonoteoria ja käyttöaste – Korkea laskutusaste näyttää tehokkuudelta, mutta se on haurautta.
Kun käyttöaste lähestyy sataa, odotusaika moninkertaistuu, ja vaihtelu pahentaa sitä.
OODA-silmukka – Nopeutta luullaan toimien määräksi, vaikka ratkaiseva vaihe on suunnan päivitys.
Voittaa se, jonka havainto–suunta–päätös–toiminta-kierros on lyhyempi, koska hän ehtii muuttaa tilannetta, ennen kuin toisen tilannekuva valmistuu.
Punaisen kuningattaren kilpajuoksu – Tuottavuushyöty kirjataan kilpailueduksi, vaikka se on uusi lähtöviiva.
Kun kaikki parantavat vauhtiaan, suhteellinen asema ei muutu.
Kasvavat tuotot ja polkuriippuvuus – Odotetaan parasta ratkaisua, kun markkina valitsee ensimmäisen, joka riittää.
Pieni varhainen etu vahvistaa itseään, ja lopputulos lukittuu ilman, että se on paras.
Seitsemän kilpailuedun lähdettä – Työhön perustuva etu luetaan kestäväksi, vaikka sen kiinni kurominen on kilpailijan omissa käsissä.
Kilpailuetu on hyöty kerrottuna esteellä: ilman estettä, joka pysäyttää jäljittelijän, hyöty valuu asiakkaalle hinnanalennuksena.
Ominaisuusväsymys – Julkaisumäärää pidetään tuotekehityksen tuloksena, vaikka asiakas arvioi tuotetta sen mukaan, kuinka helposti hän saa työnsä tehtyä.
Ennen ostoa asiakas painottaa sitä, mitä tuote osaa, ja käytön jälkeen sitä, kuinka helppoa sitä on käyttää, joten ominaisuuksien lisääminen voittaa kaupan mutta heikentää tyytyväisyyttä.