Jevonsin paradoksi
William Stanley Jevons 1865
Kun jonkin käyttö tehostuu, sen kokonaiskulutus kasvaa eikä vähene, koska halpeneminen avaa uusia käyttötapoja.
Mekanismi tarkemmin
Tehostuminen laskee käytön hintaa, ja hinnan lasku tuo markkinoille käyttötapoja, jotka eivät aiemmin kannattaneet. Kun uusia käyttöjä syntyy nopeammin kuin vanhat tehostuvat, kokonaiskulutus kasvaa, vaikka jokainen yksittäinen käyttö kuluttaa vähemmän.
Ohjelmistotyössä sama mekanismi tarkoittaa, että halventunut toteutus pidentää kehitysjonoa, koska kannattavien hankkeiden joukko laajenee nopeammin kuin toteutus nopeutuu. Suunnittelu, katselmointi ja ylläpito kantavat kasvaneen volyymin, ja pullonkaula siirtyy niihin.
Mitä agentit muuttavat
Ohjelmistotyön yksikkökustannus laskee.
Ansa
Testi omalle yritykselle
Vertaa kehitysjonon pituutta nyt ja vuosi sitten ja tarkista samalla, kuinka paljon tekoälytyökalut ovat nopeuttaneet toteutusta. Jos toteutus nopeutui ja jono silti kasvoi, paradoksi on jo käynnissä, ja kapasiteetti kannattaa suunnitella kysynnän kasvun mukaan.
Milloin malli ei päde
Paradoksi edellyttää, että kysyntää on yhä täyttämättä ja että halpeneminen tuo enemmän uutta käyttöä kuin tehostuminen säästää. Jos ohjelmiston tarve on rajallinen, esimerkiksi sisäinen työkalu kiinteälle käyttäjäjoukolle, tehostuminen vähentää työtä. Kokonaiskulutus kasvaa vain siellä, missä hinnan lasku avaa uusia kannattavia kohteita nopeammin kuin vanhat tehostuvat.
Esimerkit ja lähteet
- DeepSeek-R1 ja laskennan kysyntä, tammikuu 2025 – Kun DeepSeek julkaisi R1-mallinsa 20.1.2025 ja hinnoitteli sen murto-osaan länsimaisten mallien API-hinnasta, markkina luki uutisen ensin niin, että halvempi päättely eli mallin käyttö vastausten tuottamiseen tarkoittaa vähemmän laskentaa: Nvidian markkina-arvosta hävisi 27.1. yhdessä päivässä noin 590 miljardia dollaria. Satya Nadella kirjoitti samana päivänä Jevonsin paradoksista ja ennusti päinvastaista. Ennuste jäi ennusteeksi, sillä Microsoft oli julkistanut noin 80 miljardin dollarin datakeskusinvestointinsa jo 3.1. eli ennen R1:tä, joten investointeja ei voi lukea reaktioksi halpenemiseen. DeepSeek keskeytti 6.2.2025 API-saldojen lataukset palvelinkapasiteetin riittämättömyyden vuoksi ja avasi ne uudelleen 25.2., lähes kolmen viikon kuluttua.
- Gemini-kehotteen energia ja Googlen sähkönkulutus, 2024–2025 – Google mittasi elokuussa 2025 ensimmäisenä suurena toimijana yhden tekoälykehotteen ympäristövaikutuksen. Gemini-tekstikehote kulutti mediaaniltaan 0,24 wattituntia sähköä ja 0,26 millilitraa vettä ja tuotti 0,03 grammaa hiilidioksidiekvivalenttia. Samassa mittauksessa yhtiö raportoi, että kehotteen energiankulutus oli laskenut vuodessa 33-kertaisesti ja hiilijalanjälki 44-kertaisesti, ja vastausten laatu oli silti parantunut. Samaan aikaan yhtiön oma kokonaiskulutus kasvoi: datakeskukset käyttivät vuonna 2024 noin 30,8 miljoonaa megawattituntia sähköä eli yli kaksinkertaisesti vuoden 2020 tasoon nähden, ja vuoden 2026 ympäristöraportin mukaan sähkön kysyntä kasvoi vielä 37 prosenttia vuoden 2025 aikana. Toimija, resurssi ja järjestelmäraja olivat samat: yksikkökulutus laski yli kolmikymmenkertaisesti, ja kokonaiskulutus nousi silti.
- Wikipedia: Wikipedia
- Alkuperäisjulkaisu: The Coal Question – lähde
- Elsworth ym., Measuring the Environmental Impact of Delivering AI at Google Scale – lähde
- Google Cloud, Measuring the environmental impact of AI inference – lähde
- TechCrunch: DeepSeek reopens access to its API after three-week pause, 25.2.2025 – lähde
- Reuters: DeepSeek temporarily suspends API service top-ups, 6.2.2025 – lähde
Muut saman kysymyksen kortit
Nämä 7 korttia vastaavat samaan kysymykseen: Mikä hajoaa, kun vauhti kasvaa?
Amdahlin laki – Kymmenen kertaa nopeampi tekeminen ei nopeuta kauppaa kymmenkertaisesti, ja investointi osuu usein osaan, joka ei ollut pullonkaula.
Kokonaisnopeutusta rajoittaa se osa prosessia, jota ei voi nopeuttaa; kun nopeutettava osa lähestyy nollaa, sarjallinen eli vaihe kerrallaan etenevä osa määrää kaiken.
Jonoteoria ja käyttöaste – Korkea laskutusaste näyttää tehokkuudelta, mutta se on haurautta.
Kun käyttöaste lähestyy sataa, odotusaika moninkertaistuu, ja vaihtelu pahentaa sitä.
OODA-silmukka – Nopeutta luullaan toimien määräksi, vaikka ratkaiseva vaihe on suunnan päivitys.
Voittaa se, jonka havainto–suunta–päätös–toiminta-kierros on lyhyempi, koska hän ehtii muuttaa tilannetta, ennen kuin toisen tilannekuva valmistuu.
Punaisen kuningattaren kilpajuoksu – Tuottavuushyöty kirjataan kilpailueduksi, vaikka se on uusi lähtöviiva.
Kun kaikki parantavat vauhtiaan, suhteellinen asema ei muutu.
Kasvavat tuotot ja polkuriippuvuus – Odotetaan parasta ratkaisua, kun markkina valitsee ensimmäisen, joka riittää.
Pieni varhainen etu vahvistaa itseään, ja lopputulos lukittuu ilman, että se on paras.
Seitsemän kilpailuedun lähdettä – Työhön perustuva etu luetaan kestäväksi, vaikka sen kiinni kurominen on kilpailijan omissa käsissä.
Kilpailuetu on hyöty kerrottuna esteellä: ilman estettä, joka pysäyttää jäljittelijän, hyöty valuu asiakkaalle hinnanalennuksena.
Ominaisuusväsymys – Julkaisumäärää pidetään tuotekehityksen tuloksena, vaikka asiakas arvioi tuotetta sen mukaan, kuinka helposti hän saa työnsä tehtyä.
Ennen ostoa asiakas painottaa sitä, mitä tuote osaa, ja käytön jälkeen sitä, kuinka helppoa sitä on käyttää, joten ominaisuuksien lisääminen voittaa kaupan mutta heikentää tyytyväisyyttä.