Kortti · Mikä hajoaa, kun vauhti kasvaa?

Ominaisuusväsymys

Debora Viana Thompson, Rebecca W. Hamilton ja Roland T. Rust 2005

Ennen ostoa asiakas painottaa sitä, mitä tuote osaa, ja käytön jälkeen sitä, kuinka helppoa sitä on käyttää, joten ominaisuuksien lisääminen voittaa kaupan mutta heikentää tyytyväisyyttä.

Mekanismi tarkemmin

Debora Thompson, Rebecca Hamilton ja Roland Rust osoittivat vuonna 2005 kolmessa kokeessa, että ennen käyttöä ihmiset painottavat hyödyllisiltä vaikuttavia ominaisuuksia enemmän kuin käytön helppoutta. Saman tuotteen käytön jälkeen he arvostavat helppoutta enemmän ja ovat tyytymättömämpiä monipuoliseen tuotteeseen kuin olisivat olleet yksinkertaisempaan. Kirjoittajat kutsuivat ilmiötä ominaisuusväsymykseksi (feature fatigue). Yritys, joka maksimoi ensimmäisen kaupan, lisää siis ominaisuuksia enemmän kuin asiakassuhteen arvo kestäisi.

Jokainen uusi ominaisuus maksaa kahdesti. Yritys maksaa sen tekemisen, ja käyttäjä maksaa sen opettelemisen, valikon pitenemisen ja muuttuneen työnkulun. Kun tekeminen halpenee, ensimmäinen kustannus ei enää jarruta julkaisuja, ja asiakkaan kustannus kasvaa julkaisujen tahdissa.

Mitä agentit muuttavat

Ominaisuuden lisääminen halpenee, mutta käyttäjän oppimiskustannus pysyy ennallaan. Kun agentit tekevät ominaisuuden päivässä, julkaisujen määrää rajoittaa enää se, kuinka monta muutosta asiakas jaksaa opetella.

Arvo ennen ostoa ja tyytyväisyys käytössä Kaksi laadullista käyrää ominaisuuksien määrän funktiona. Houkuttelevuus ennen ostoa kasvaa koko ajan. Tyytyväisyys käytössä kasvaa ensin ja kääntyy sitten laskuun. Merkitty on kaksi kohtaa: tekemisen hinta jarruttaa ominaisuuksien lisäämistä lähellä tyytyväisyyden huippua, ja kun hinta ei enää jarruta, yritys etenee pidemmälle. Käyrät eivät ole tutkimuksen mittaustuloksia. HINTA JARRUTTAA HINTA EI JARRUTA Houkuttelevuus ennen ostoa Tyytyväisyys käytössä OMINAISUUKSIEN MÄÄRÄ ASIAKKAAN ARVIO
Havainnollistus ominaisuusväsymyksestä, ei tutkimuksen mittaustuloksia. Lisäominaisuudet voivat lisätä houkuttelevuutta ennen ostoa, vaikka käytettävyys kärsisi. Kun agentit halventavat toteutusta, tekemisen hinta ei enää jarruta ominaisuuksien lisäämistä.

Ansa

Julkaisumäärää pidetään tuotekehityksen tuloksena, vaikka asiakas arvioi tuotetta sen mukaan, kuinka helposti hän saa työnsä tehtyä. Asiakas sanoo tuotetta ”ihan hyväksi”, ja tyytyväisyys laskee silti.

Testi omalle yritykselle

Katso viimeisen vuoden julkaisuista, kuinka suuri osa on käytössä vähintään viidenneksellä aktiivisista asiakkaista, ja vertaa osuutta edelliseen vuoteen. Jos osuus laskee samalla kun julkaisujen määrä kasvaa, selvitä, kenelle kukin vähän käytetty ominaisuus on tärkeä ja aiheuttaako se muille turhaa opettelua. Päätä sen jälkeen, mitä poistat tai piilotat, ennen kuin julkaiset seuraavan ominaisuuden.

Milloin malli ei päde

Ilmiö koskee tuotteita, joita ostaja käyttää itse. Jos ostaja ja käyttäjä ovat eri ihmisiä, ostaja voi suosia pitkää ominaisuuslistaa vuosia, ja käyttäjien tyytymättömyys näkyy vasta sopimuksen uusinnassa. Ominaisuuksien määrä ei myöskään yksin ratkaise, koska ominaisuus, joka on oletuksena piilossa, ei kuormita käyttäjää.

Esimerkit ja lähteet

Muut saman kysymyksen kortit

Nämä 7 korttia vastaavat samaan kysymykseen: Mikä hajoaa, kun vauhti kasvaa?

Jevonsin paradoksi – Tarve oletetaan pieneneväksi, mutta kysyntä kasvaa ja pullonkaula siirtyy muualle.

Kun jonkin käyttö tehostuu, sen kokonaiskulutus kasvaa eikä vähene, koska halpeneminen avaa uusia käyttötapoja.

Koko kortti →

Amdahlin laki – Kymmenen kertaa nopeampi tekeminen ei nopeuta kauppaa kymmenkertaisesti, ja investointi osuu usein osaan, joka ei ollut pullonkaula.

Kokonaisnopeutusta rajoittaa se osa prosessia, jota ei voi nopeuttaa; kun nopeutettava osa lähestyy nollaa, sarjallinen eli vaihe kerrallaan etenevä osa määrää kaiken.

Koko kortti →

Jonoteoria ja käyttöaste – Korkea laskutusaste näyttää tehokkuudelta, mutta se on haurautta.

Kun käyttöaste lähestyy sataa, odotusaika moninkertaistuu, ja vaihtelu pahentaa sitä.

Koko kortti →

OODA-silmukka – Nopeutta luullaan toimien määräksi, vaikka ratkaiseva vaihe on suunnan päivitys.

Voittaa se, jonka havainto–suunta–päätös–toiminta-kierros on lyhyempi, koska hän ehtii muuttaa tilannetta, ennen kuin toisen tilannekuva valmistuu.

Koko kortti →

Punaisen kuningattaren kilpajuoksu – Tuottavuushyöty kirjataan kilpailueduksi, vaikka se on uusi lähtöviiva.

Kun kaikki parantavat vauhtiaan, suhteellinen asema ei muutu.

Koko kortti →

Kasvavat tuotot ja polkuriippuvuus – Odotetaan parasta ratkaisua, kun markkina valitsee ensimmäisen, joka riittää.

Pieni varhainen etu vahvistaa itseään, ja lopputulos lukittuu ilman, että se on paras.

Koko kortti →

Seitsemän kilpailuedun lähdettä – Työhön perustuva etu luetaan kestäväksi, vaikka sen kiinni kurominen on kilpailijan omissa käsissä.

Kilpailuetu on hyöty kerrottuna esteellä: ilman estettä, joka pysäyttää jäljittelijän, hyöty valuu asiakkaalle hinnanalennuksena.

Koko kortti →