OODA-silmukka
John Boyd 1976 – käsite kehittyi julkaisemattomissa briiffeissä, ja sen akateemisen käsittelyn on tehnyt Frans Osinga
Voittaa se, jonka havainto–suunta–päätös–toiminta-kierros on lyhyempi, koska hän ehtii muuttaa tilannetta, ennen kuin toisen tilannekuva valmistuu.
Mekanismi tarkemmin
Neljästä vaiheesta (englanniksi observe, orient, decide, act, josta nimi OODA) tärkein on suunta eli hetki, jolloin omat oletukset korjataan havaintoja vastaaviksi. Kolme muuta vaihetta voi nopeuttaa erikseen, mutta jos suunta jää päivittämättä, nopeus vie väärään paikkaan aiempaa nopeammin. Siksi kello kertoo kierroksesta vähemmän kuin kysymys, milloin viimeksi muutit käsitystäsi.
Agentit lyhentävät kaikkien osapuolten havainto- ja toimintavaiheita, joten kilpailija vastaa hinnanmuutokseen tunneissa ja etumatkasta ehtii hyötyä entistä lyhyemmän ajan. Oma silmukka nopeutuu vain, jos myös oletukset päivittyvät nopeammin, sillä muuten toimit nopeasti mutta vanhentuneen tilannekuvan varassa.
Mitä agentit muuttavat
Kilpailijan reaktioaika tarjoukseen tai hinnanmuutokseen lyhenee viikoista tunteihin.
Ansa
Testi omalle yritykselle
Ota viimeisin merkittävä hinta- tai tarjousmuutos ja laske kalenterista, montako päivää kului havainnosta päätökseen ja montako päätöksestä toteutukseen. Jos toteutus vei tunteja, mutta päätöstä edeltävä vaihe viikkoja, silmukan hitain vaihe on jo tiedossa, ja nopeutus kannattaa kohdistaa siihen.
Milloin malli ei päde
Malli olettaa vastakkainasettelun, jossa osapuolet reagoivat toisiinsa. Jos kauppa ratkeaa asiakkaan omassa aikataulussa eikä kilpailijan liikkeisiin vastaaminen muuta lopputulosta, nopeampi silmukka tuo vain vähän hyötyä. Pitkissä sopimussuhteissa luottamus voi painaa reaktionopeutta enemmän.
Esimerkit ja lähteet
- Vastaesimerkki: Amazonin 23 miljoonan dollarin kirja, huhtikuu 2011 – Huhtikuussa 2011 biologi Michael Eisen seurasi, kuinka kahden Amazon-myyjän hinnoittelusäännöt ajoivat loppuunmyydyn tutkimuskirjan hinnan 23 698 655,93 dollariin. Toinen sääntö asetti hinnan 1,27-kertaiseksi kilpailijaan nähden, toinen 0,9983-kertaiseksi, ja kierros toistui päivittäin, kunnes hinta romahti takaisin sadan dollarin tuntumaan. Kumpikaan ei voittanut eikä nopeammasta silmukasta ollut etua, sillä molemmat osapuolet havaitsivat ja toimivat nopeasti mutta kumpikaan ei päivittänyt suuntaa eli tarkistanut, oliko lopputulos järkevä. Nopeutettu havainto–toiminta-kytkentä johtaa poukkoiluun, ellei suuntaa tietoisesti päivitetä tarpeen mukaan.
- Boyd, F-86 ja MiG-15 Korean sodassa – John Boyd lensi F-86 Sabrella 22 taistelulentoa Korean sodassa vuonna 1953. Häntä jäi askarruttamaan, miksi F-86 pärjäsi MiG-15:tä vastaan, vaikka MiG:llä oli korkeampi lakikorkeus, suurempi huippunopeus ja pienempi kaartosäde. Koulutus selitti osan erosta, ja Sabren kupukuomu antoi ohjaajalle paremman näkyvyyden vastustajan havaitsemiseen. Myöhemmin Boyd osoitti laskennallisesti, että F-86 pystyi siirtymään liikkeestä toiseen MiG-15:tä nopeammin. Patterns of Conflict -briiffissään hän nimesi F-86:n ja MiG-15:n kamppailun yhdeksi esimerkiksi siitä, että voittaa se, joka toimii vastustajan havainto–suunta–päätös–toiminta-kierroksen sisällä.
- Wikipedia: Wikipedia
- Alkuperäisjulkaisu: Destruction and Creation (essee 1976); Patterns of Conflict (briiffi 1976–1986); The Essence of Winning and Losing (1995, ainoa Boydin itse piirtämä kaavio); Osinga, Science, Strategy and War 2005/2007 – lähde
- Michael Eisen, Amazon’s $23,698,655.93 book about flies, 22.4.2011 – lähde
- Chen, Mislove & Wilson, An Empirical Analysis of Algorithmic Pricing on Amazon Marketplace, WWW ’16 – lähde
- Osinga, Science, Strategy and War: The Strategic Theory of John Boyd – lähde
- Boyd, A Discourse on Winning and Losing, toim. Hammond 2018 – lähde
Muut saman kysymyksen kortit
Nämä 7 korttia vastaavat samaan kysymykseen: Mikä hajoaa, kun vauhti kasvaa?
Jevonsin paradoksi – Tarve oletetaan pieneneväksi, mutta kysyntä kasvaa ja pullonkaula siirtyy muualle.
Kun jonkin käyttö tehostuu, sen kokonaiskulutus kasvaa eikä vähene, koska halpeneminen avaa uusia käyttötapoja.
Amdahlin laki – Kymmenen kertaa nopeampi tekeminen ei nopeuta kauppaa kymmenkertaisesti, ja investointi osuu usein osaan, joka ei ollut pullonkaula.
Kokonaisnopeutusta rajoittaa se osa prosessia, jota ei voi nopeuttaa; kun nopeutettava osa lähestyy nollaa, sarjallinen eli vaihe kerrallaan etenevä osa määrää kaiken.
Jonoteoria ja käyttöaste – Korkea laskutusaste näyttää tehokkuudelta, mutta se on haurautta.
Kun käyttöaste lähestyy sataa, odotusaika moninkertaistuu, ja vaihtelu pahentaa sitä.
Punaisen kuningattaren kilpajuoksu – Tuottavuushyöty kirjataan kilpailueduksi, vaikka se on uusi lähtöviiva.
Kun kaikki parantavat vauhtiaan, suhteellinen asema ei muutu.
Kasvavat tuotot ja polkuriippuvuus – Odotetaan parasta ratkaisua, kun markkina valitsee ensimmäisen, joka riittää.
Pieni varhainen etu vahvistaa itseään, ja lopputulos lukittuu ilman, että se on paras.
Seitsemän kilpailuedun lähdettä – Työhön perustuva etu luetaan kestäväksi, vaikka sen kiinni kurominen on kilpailijan omissa käsissä.
Kilpailuetu on hyöty kerrottuna esteellä: ilman estettä, joka pysäyttää jäljittelijän, hyöty valuu asiakkaalle hinnanalennuksena.
Ominaisuusväsymys – Julkaisumäärää pidetään tuotekehityksen tuloksena, vaikka asiakas arvioi tuotetta sen mukaan, kuinka helposti hän saa työnsä tehtyä.
Ennen ostoa asiakas painottaa sitä, mitä tuote osaa, ja käytön jälkeen sitä, kuinka helppoa sitä on käyttää, joten ominaisuuksien lisääminen voittaa kaupan mutta heikentää tyytyväisyyttä.