Punaisen kuningattaren kilpajuoksu
Leigh Van Valen; liiketaloustieteeseen Barnett & Hansen 1973 / 1996
Kun kaikki parantavat vauhtiaan, suhteellinen asema ei muutu.
Mekanismi tarkemmin
Kilpailussa ratkaisee suhteellinen asema, ja kaikille saatavilla oleva parannus leviää nopeasti koko kenttään; nimi tulee Liisan Punaisesta kuningattaresta, jonka maassa on juostava pysyäkseen paikallaan. Kun jokainen kiristää vauhtia, hyöty valuu hintoihin ja asiakkaiden odotuksiin, ja asemat säilyvät ennallaan, vaikka jokainen on nopeutunut.
Agentit ovat kaikille suunnilleen samanhintainen hankinta, joten niiden tuoma tuottavuus muodostaa uuden lähtöviivan, jolle jokainen kilpailija pääsee vuorollaan. Etumatkaa kannattaa etsiä siitä, mikä ei leviä ostamalla, kuten omasta datasta ja asiakassuhteista.
Mitä agentit muuttavat
Juoksun yksikkökustannus laski kaikilta saman verran.
Ansa
Testi omalle yritykselle
Poimi tuoreimmasta johtoryhmäraportista tuottavuusparannus, joka on kirjattu kilpailueduksi, ja tarkista, onko sama työkalu kilpailijoiden ostettavissa listahintaan. Jos on, käsittele parannus kustannustason muutoksena ja katso, mitä kilpailuetua sen jälkeen jää jäljelle.
Milloin malli ei päde
Malli pätee, kun parannus on kaikille yhtä lailla saatavilla ja yhtä helppo ottaa käyttöön. Jos käyttöönotto vaatii harvinaista osaamista tai omaa dataa, sama työkalu tuottaa eri yrityksille eri hyödyn, ja väliaikainen etumatka voi kestää vuosia.
Esimerkit ja lähteet
- Nicholas Carr, IT Doesn't Matter, 2003 – Nicholas Carr väitti Harvard Business Review'n artikkelissaan vuonna 2003, että tietotekniikan strateginen merkitys pienenee sen halpenemisen ja yleistymisen myötä, koska kilpailuetu syntyy niukkuudesta. Hän vertasi kehitystä rautateihin ja sähköverkkoon: infrastruktuuriteknologia tuottaa etumatkaa rakentamisvaiheessa mutta muuttuu hyödykkeeksi heti, kun se on kaikkien saatavilla samaan hintaan. Artikkeli ennakoi samaa logiikkaa, joka koskee nyt tekoälyä: yhteisesti saatavilla oleva teknologia nostaa koko alan lähtötasoa yhtä aikaa.
- Barnett ja Hansen: Illinois'n pankit 1900–1993 – William Barnett ja Morten Hansen toivat Punaisen kuningattaren liiketaloustieteeseen vuonna 1996 aineistolla, joka kattaa Illinois'n vähittäispankit lähes koko vuosisadalta. Kilpailu pakottaa organisaation etsimään parannuksia, onnistunut oppiminen tekee siitä vahvemman kilpailijan, ja se puolestaan pakottaa kilpailijat samaan. Kierros toistuu, ja mittana käytetty pankkien lopettamisten määrä näyttää sen seuraukset: hiljattain opittu vahvistaa, mutta vanha kokemus muuttuu taakaksi, ja monenkirjava kilpailijajoukko kääntyy haitaksi. Kaikki juoksevat kovempaa, eikä kukaan pääse edelle.
- Wikipedia: Wikipedia
- Alkuperäisjulkaisu: Van Valen, A New Evolutionary Law, Evolutionary Theory 1(1), 1–30 – lähde
- Barnett ja Hansen, The Red Queen in Organizational Evolution, Strategic Management Journal 17, 1996, 139–157 – lähde
Muut saman kysymyksen kortit
Nämä 7 korttia vastaavat samaan kysymykseen: Mikä hajoaa, kun vauhti kasvaa?
Jevonsin paradoksi – Tarve oletetaan pieneneväksi, mutta kysyntä kasvaa ja pullonkaula siirtyy muualle.
Kun jonkin käyttö tehostuu, sen kokonaiskulutus kasvaa eikä vähene, koska halpeneminen avaa uusia käyttötapoja.
Amdahlin laki – Kymmenen kertaa nopeampi tekeminen ei nopeuta kauppaa kymmenkertaisesti, ja investointi osuu usein osaan, joka ei ollut pullonkaula.
Kokonaisnopeutusta rajoittaa se osa prosessia, jota ei voi nopeuttaa; kun nopeutettava osa lähestyy nollaa, sarjallinen eli vaihe kerrallaan etenevä osa määrää kaiken.
Jonoteoria ja käyttöaste – Korkea laskutusaste näyttää tehokkuudelta, mutta se on haurautta.
Kun käyttöaste lähestyy sataa, odotusaika moninkertaistuu, ja vaihtelu pahentaa sitä.
OODA-silmukka – Nopeutta luullaan toimien määräksi, vaikka ratkaiseva vaihe on suunnan päivitys.
Voittaa se, jonka havainto–suunta–päätös–toiminta-kierros on lyhyempi, koska hän ehtii muuttaa tilannetta, ennen kuin toisen tilannekuva valmistuu.
Kasvavat tuotot ja polkuriippuvuus – Odotetaan parasta ratkaisua, kun markkina valitsee ensimmäisen, joka riittää.
Pieni varhainen etu vahvistaa itseään, ja lopputulos lukittuu ilman, että se on paras.
Seitsemän kilpailuedun lähdettä – Työhön perustuva etu luetaan kestäväksi, vaikka sen kiinni kurominen on kilpailijan omissa käsissä.
Kilpailuetu on hyöty kerrottuna esteellä: ilman estettä, joka pysäyttää jäljittelijän, hyöty valuu asiakkaalle hinnanalennuksena.
Ominaisuusväsymys – Julkaisumäärää pidetään tuotekehityksen tuloksena, vaikka asiakas arvioi tuotetta sen mukaan, kuinka helposti hän saa työnsä tehtyä.
Ennen ostoa asiakas painottaa sitä, mitä tuote osaa, ja käytön jälkeen sitä, kuinka helppoa sitä on käyttää, joten ominaisuuksien lisääminen voittaa kaupan mutta heikentää tyytyväisyyttä.