Hintakilpailu ja kapasiteetti
Joseph Bertrand 1883
Kun kaksi myyjää tarjoaa samaa tuotetta ja kumpikin pystyy palvelemaan koko markkinan, hinta painuu niin sanottuun rajakustannukseen eli yhden lisäkappaleen tai lisäkäytön aiheuttamaan kustannukseen, koska halvempi myyjä vie kaiken kysynnän. Kun kapasiteetti on rajattu, alihinnoittelu ei kannata, ja hinta jää rajakustannuksen yläpuolelle.
Mekanismi tarkemmin
Joseph Bertrand huomautti vuonna 1883 Augustin Cournot'n kirjaa arvioidessaan, että jos kahden samanlaisen lähteen omistajat kilpailevat hinnalla, hinnanlaskulla ei ole rajaa: kumpi tahansa voi alittaa toisen ja viedä koko myynnin. Myöhempi taloustiede teki huomautuksesta mallin, jossa jo kaksi kilpailijaa riittää painamaan hinnan rajakustannukseen.
Tulos edellyttää, että kumpikin myyjä pystyy palvelemaan koko markkinan. David Kreps ja José Scheinkman osoittivat vuonna 1983, että kun yritykset päättävät kapasiteetistaan ennen hintaa, hinta jää lähelle sitä, mitä harvat myyjät saavat ilman hintasotaa. Kapasiteettiraja suojaa katetta, koska alihinnoittelija ei pysty toimittamaan kaikkea, minkä se voittaa.
Mitä agentit muuttavat
Palveluyrityksen kapasiteettiraja löystyy. Konsultointi-, käännös- ja toteutustoimistojen hinta on pysynyt rajakustannuksen yläpuolella osin siksi, että mikään toimisto ei voi myydä enempää tunteja kuin sillä on ihmisiä. Jos agentit irrottavat toimituksen henkilömäärästä, raja siirtyy laskentaan, jota ostetaan eikä rekrytoida. Silloin alihinnoittelija voi kasvattaa toimitustaan nopeasti, ja palvelumarkkina alkaa käyttäytyä kuin ohjelmistomarkkina.
Ansa
Testi omalle yritykselle
Arvioi, montako asiakastoimitusta suurin kilpailijasi pystyisi ottamaan lisää ensi kvartaalilla ilman uusia rekrytointeja, jos se toimittaisi ne agenteilla, ja vertaa lukua omien toimitustesi määrään. Jos kilpailija pystyisi toimittamaan kaiken, minkä se voittaisi sinulta alemmalla hinnalla, hintaasi suojannut kapasiteettiraja ei enää suojaa.
Päätä silloin, kilpailetko hinnalla vai siirrätkö myynnin siihen osaan, jonka toimittaminen vaatii yhä ihmisiä.
Milloin hinta ei romahda
Hinta painuu rajakustannukseen vain, jos tuotteet ovat samanlaisia. Kielimallien hintasodassa vuonna 2024 DeepSeekin perustaja huomautti, että kilpailija laski vain halvimman tuotteensa hintaa ja piti vertailukelpoiset mallinsa kalliina, ja osa kilpailijoista myi tappiolla markkinaosuuden vuoksi, mitä malli ei ennusta. Erottuva palvelu, luottamus ja vertailun vaiva pitävät hinnan ylempänä.
Esimerkit ja lähteet
- ChatGPT:n kuvanluonnin käyttörajat, maaliskuu 2025 – OpenAI otti maaliskuussa 2025 ChatGPT:n kuvanluonnissa käyttöön tilapäiset käyttörajat, kun kysyntä ylitti laskentakapasiteetin. Toimitusjohtaja Sam Altman kirjoitti yhtiön grafiikkasuorittimien sulavan ja ilmoitti maksuttoman version saavan pian kolme kuvaa päivässä.
- Wikipedia: Wikipedia
- Alkuperäisjulkaisu: Théorie mathématique de la richesse sociale; Recherches sur les principes mathématiques de la théorie des richesses (arvio), Journal des Savants – lähde
- Kreps ja Scheinkman: Quantity Precommitment and Bertrand Competition Yield Cournot Outcomes, Bell Journal of Economics 1983 – lähde
- Magnan de Bornier: The Cournot-Bertrand Debate, History of Political Economy 1992 – lähde
- ChinaTalk: DeepSeekin toimitusjohtajan haastattelu, 27.11.2024 – lähde
- Fortune: China's AI price war, 22.5.2024 – lähde
Muut saman kysymyksen kortit
Nämä 14 korttia vastaavat samaan kysymykseen: Mitkä perussäännöt pätevät yhä?
Kysyntä, tarjonta ja jousto – Kustannusten laskun oletetaan joko kasvattavan katetta tai kutistavan liikevaihtoa, vaikka kumpikaan ei seuraa siitä suoraan.
Hinta asettuu kohtaan, jossa ostajien maksuhalukkuus ja myyjien tuotantokustannus kohtaavat. Kun tuottaminen halpenee, niin sanottu kysynnän hintajousto eli se, kuinka paljon ostettu määrä reagoi hintaan, ratkaisee, kasvaako markkinan liikevaihto vai kutistuuko se.
Rajakustannus – Rajakustannusta pidetään tuotteen ominaisuutena, vaikka se riippuu käyttötavasta.
Rajakustannus on yhden lisäkappaleen tai lisäkäytön aiheuttama kustannus. Jos ostaja pitää kilpailijoiden tuotteita keskenään samanarvoisina, hintakilpailu painaa hintaa kohti rajakustannusta. Silloin myyjälle jää yhä vähemmän rahaa kehitystyön ja muiden kiinteiden kustannusten kattamiseen.
Ostajan paras vaihtoehto – Ostajan uhka tehdä itse luetaan joko bluffiksi tai tuomioksi laskematta, mitä oma tekeminen hänelle maksaa.
Neuvottelututkijat Roger Fisher ja William Ury nimesivät vuonna 1981 käsitteen BATNA eli parhaan vaihtoehdon, joka osapuolella on, jos sopimusta ei synny. Myyjän hinta ei voi pysyvästi ylittää sitä, mitä ostajalle maksaa hänen paras vaihtoehtonsa, lisättynä sillä, mitä myyjän tuote tuo tämän vaihtoehdon päälle.
Johdettu kysyntä – Automaation vaikutus työhön ratkaistaan yhdellä lauseella, joko ”agentit vievät työt” tai ”agentit eivät vie töitä”.
Niin sanottu johdettu kysyntä on kysyntää, joka syntyy lopputuotteen kysynnästä: kukaan ei osta koodaustuntia sinänsä, vaan ohjelmiston. Panoksen kysyntä muuttuu sen mukaan, kuinka korvattava se on, kuinka joustava lopputuotteen kysyntä on ja kuinka suuri osa kustannuksista panos on.
Julkishyödyke ja vapaamatkustaja – Julkishyödyke luetaan julkisen sektorin tuottamaksi tai ilmaiseksi jaettavaksi tuotteeksi.
Niin sanottu julkishyödyke on hyödyke, jonka käyttö ei vähennä muiden käyttöä ja jonka käytöstä ketään ei voi sulkea pois. Koska jokainen saa sen joka tapauksessa, kenenkään ei kannata maksaa sen tuottamisesta, ja sitä tuotetaan liian vähän.
Verkostovaikutus – Käyttäjämäärää pidetään vallihautana tarkistamatta, kasvaako arvo jokaisesta lisäkäyttäjästä ja voiko käyttäjä olla yhtä aikaa monessa verkossa.
Niin sanottu verkostovaikutus eli tuotteen paraneminen käyttäjämäärän kasvaessa syntyy, kun tuotteen arvo käyttäjälle riippuu siitä, kuinka moni muu sitä käyttää. Suuri verkko houkuttelee lisää käyttäjiä, ja pieni jää jälkeen, vaikka se olisi teknisesti parempi.
Hintadiskriminointi – Hintojen eriyttäminen nähdään joko kuluttajan riistona tai pelkkänä alennuksena.
Niin sanottu hintadiskriminointi eli saman tuotteen myyminen eri ostajille eri hinnalla onnistuu, kun myyjä tietää, kuka on valmis maksamaan enemmän, eikä halvalla ostanut voi myydä tuotetta edelleen kalliin hinnan maksajalle. Myyjä siirtää silloin itselleen osan siitä, minkä ostaja olisi muuten säästänyt.
Kaksinkertainen marginaali – Välikäden katetta pidetään aina turhana ja ketjun yhdistämistä ilmaisena korjauksena.
Kun kaksi peräkkäistä myyjää, joilla kummallakin on hinnoitteluvoimaa, lisää kumpikin oman katteensa, loppuhinta on korkeampi ja myyty määrä pienempi kuin jos ketjun omistaisi yksi toimija. Molemmat tekevät vähemmän voittoa kuin yhdessä, ja asiakas maksaa enemmän.
Nykyarvo ja takaisinmaksu – Laskelman tarkkuutta haetaan korkokannan desimaaleista, vaikka suurin virhe on eliniässä ja rahavirran ajoituksessa.
Investoinnin arvo on sen tulevien nettotulojen niin sanottu nykyarvo koko eliniältä eli tulevien rahavirtojen arvo tänään, kun ne on diskontattu korolla. Laskelma kertoo kannattavuuden vain niin hyvin kuin elinikä, tuotot ja korko on arvioitu.
Ulkoisvaikutus – Ulkoisvaikutus luetaan ympäristöhaitaksi tai moraaliseksi vääryydeksi.
Niin sanottu ulkoisvaikutus syntyy, kun toiminnan haitta tai hyöty osuu ulkopuoliseen, joka ei ole mukana päätöksessä. Tekijä ei laske sitä omaan kustannukseensa, joten haitallista toimintaa tehdään liikaa ja hyödyllistä liian vähän.
Yhteismaan tragedia – Tragedia luetaan todisteeksi siitä, että yhteistä resurssia ei voi hallita ilman omistusta tai valtiota.
Niin sanottu yhteismaan tragedia syntyy, kun kuluva resurssi on kaikkien käytettävissä. Jokainen saa lisäkäytön hyödyn itselleen ja jakaa kulumisen haitan kaikkien kesken, joten jokaisen kannattaa käyttää enemmän kuin kaikille yhteensä kannattaisi.
Laajuusedut – Laajuusetu sekoitetaan mittakaavaetuun, tai mitä tahansa tuotelaajennusta pidetään synergiana.
Niin sanotut laajuusedut syntyvät, kun kahden tuotteen tekeminen samassa yrityksessä on halvempaa kuin niiden tekeminen erikseen, koska tuotteet jakavat panoksen, jota yksi tuote ei käytä kokonaan. Hyöty ei tule volyymista vaan valikoimasta.
Pitkän aikavälin nollavoitto – Nollavoitto luetaan väitteeksi, ettei yritys pitkällä aikavälillä tee voittoa lainkaan, ja hylätään siksi.
Kilpailluilla markkinoilla ylivoitto houkuttelee tulijoita, jotka lisäävät tarjontaa ja laskevat hintaa, kunnes voitto ei enää ylitä sitä, mitä pääoma ja työ tuottaisivat muualla. Tätä kutsutaan pitkän aikavälin nollavoitoksi. Nolla ei tarkoita kirjanpidon tappiota, vaan sitä, että yritys ansaitsee vain normaalin tuoton.
Kaksiosainen tariffi – Käyttäjäkohtainen hinta vaihdetaan agenttikohtaiseen hintaan.
Niin sanottu kaksiosainen tariffi jakaa hinnan pääsymaksuun, jolla asiakas saa oikeuden käyttää tuotetta, ja yksikköhintaan, joka kasvaa käytön mukana.