Niin sanottu verkostovaikutus eli tuotteen paraneminen käyttäjämäärän kasvaessa syntyy, kun tuotteen arvo käyttäjälle riippuu siitä, kuinka moni muu sitä käyttää. Suuri verkko houkuttelee lisää käyttäjiä, ja pieni jää jälkeen, vaikka se olisi teknisesti parempi.
Mekanismi tarkemmin
Kun jokainen käyttäjä voi olla yhteydessä jokaiseen muuhun, mahdollisia yhteyksiä on n(n − 1)/2. Tässä käyttäjämäärä kasvaa viidestä kahteenkymmeneen ja yhteyksien määrä kymmenestä 190:een.
Puhelin on arvoton, jos kukaan ei vastaa. Siksi uusi tulija kilpailee vakiintunutta verkkoa vastaan, jossa käyttäjät jo ovat. Michael Katz ja Carl Shapiro tutkivat vuodesta 1985 lähtien, milloin kilpailijat sopivat yhteensopivuudesta ja milloin ne pitävät verkkonsa suljettuina: yhteensopivuus jakaa verkon arvon kaikille, ja suljettu verkko pitää sen suurimmalla.
Metcalfen laki
Vaikutus ei kasva tasaisesti. Robert Metcalfen laki, jonka mukaan verkon arvo kasvaa käyttäjämäärän neliönä, olettaa kaikki yhteydet yhtä arvokkaiksi. Bob Briscoe, Andrew Odlyzko ja Benjamin Tilly arvioivat vuonna 2006 kasvun selvästi hitaammaksi, koska useimmat mahdolliset yhteydet jäävät käyttämättä.
Mitä agentit muuttavat
Yhteensopivuuden hinta laskee. Verkon koko suojaa sitä, kun käyttäjän on vaikea olla yhtä aikaa monessa verkossa. Agentti voi käyttää monta palvelua käyttäjän puolesta ja siirtää tietoa niiden välillä, ja yhteiset rajapintastandardit halventavat tätä. Silloin suljetun verkon koon tuoma etu kapenee, ja arvo siirtyy siihen, kuka saa pääsyn verkon dataan.
Kuvitteellinen esimerkki. Kun agentti toimii käyttäjän puolesta molemmissa verkoissa ja sillä on niihin pääsy ja käyttöoikeus, pienen verkon käyttäjä hyötyy myös suuresta verkosta. Luvut eivät ole mittaustuloksia.
Ansa
Käyttäjämäärää pidetään vallihautana tarkistamatta, kasvaako arvo jokaisesta lisäkäyttäjästä ja voiko käyttäjä olla yhtä aikaa monessa verkossa. Jos voi, koko ei lukitse ketään.
Testi omalle yritykselle
Listaa kolme syytä, miksi asiakkaasi pysyy tuotteessasi muiden käyttäjien vuoksi. Kirjoita jokaisen viereen, voisiko agentti hoitaa saman yhteyden toisen palvelun kautta yhteisen rajapinnan avulla.
Jos voisi, verkostovaikutuksesi on yhteensopivuuden varassa. Päätä silloin, avaatko rajapinnan ja kilpailet palvelulla vai rajaatko pääsyä ja otat riskin, että asiakkaat kokevat rajauksen lukitukseksi.
Milloin koko ei suojaa
Stan Liebowitz ja Stephen Margolis erottivat vuonna 1994 verkostovaikutuksen markkinan epäonnistumisesta. Heidän mukaansa vaikutus on yleinen, mutta väite, että se lukitsee markkinan huonompaan tuotteeseen, on teoriassa hauras eikä sitä ole todennettu aineistolla. Koko ei myöskään suojaa, jos verkon arvo syntyy sisällöstä, jota käyttäjät lakkaavat tuottamasta.
Esimerkit ja lähteet
MobilePay Suomessa, 2022 – Suomen Pankin mukaan MobilePay löytyi maaliskuussa 2022 joka toisen 15–79-vuotiaan suomalaisen puhelimesta. Pankki selitti suosiota sillä, että sovellus tuli markkinoille ensimmäisten joukossa ja on kaikkien Suomessa toimivien pankkien asiakkaiden käytettävissä, ja totesi, että maksamiselle ovat ominaisia vahvat verkostovaikutukset. Kesällä 2021 pohjoismaiset MobilePay, Pivo ja Vipps ilmoittivat aikovansa yhdistyä. Euroopan komission kilpailuhuolten vuoksi Pivo jäi syyskuussa 2022 pois järjestelystä, ja MobilePay ja Vipps yhdistyivät kahdestaan.
Model Context Protocol, 2024–2025 – Anthropic julkaisi 25.11.2024 avoimen Model Context Protocol -standardin, jolla tekoälyavustajat liitetään järjestelmiin, joissa data on. Maaliskuussa 2025 kilpaileva OpenAI ilmoitti ottavansa saman standardin käyttöön tuotteissaan.
Slack rajoitti sovellusten pääsyä keskusteluihin, 2025 – Slack rajoitti 29.5.2025 alkaen sovelluskauppansa ulkopuolisten sovellusten pääsyn keskusteluhistoriaan yhteen pyyntöön minuutissa ja 15 objektiin pyyntöä kohti. Kesällä 2025 Salesforce muutti Slackin rajapintaehtoja niin, että datan joukkovienti, pysyvien kopioiden ja hakemistojen tekeminen ja datan käyttö kielimalleissa kiellettiin.
Alkuperäisjulkaisu: Network Externalities, Competition, and Compatibility – lähde
Katz ja Shapiro: Systems Competition and Network Effects, Journal of Economic Perspectives 1994 – lähde
Liebowitz ja Margolis: Network Externality: An Uncommon Tragedy, Journal of Economic Perspectives 1994 – lähde
Suomen Pankki: Mobiilimaksaminen yleistyy Suomessa ennätysvauhdilla, 24.5.2022 – lähde
Slack: Rate limit changes for non-Marketplace apps, 29.5.2025 – lähde
Anthropic: Introducing the Model Context Protocol, 25.11.2024 – lähde
Muut saman kysymyksen kortit
Nämä 14 korttia vastaavat samaan kysymykseen: Mitkä perussäännöt pätevät yhä?
Kysyntä, tarjonta ja jousto – Kustannusten laskun oletetaan joko kasvattavan katetta tai kutistavan liikevaihtoa, vaikka kumpikaan ei seuraa siitä suoraan.
Hinta asettuu kohtaan, jossa ostajien maksuhalukkuus ja myyjien tuotantokustannus kohtaavat. Kun tuottaminen halpenee, niin sanottu kysynnän hintajousto eli se, kuinka paljon ostettu määrä reagoi hintaan, ratkaisee, kasvaako markkinan liikevaihto vai kutistuuko se.
Rajakustannus – Rajakustannusta pidetään tuotteen ominaisuutena, vaikka se riippuu käyttötavasta.
Rajakustannus on yhden lisäkappaleen tai lisäkäytön aiheuttama kustannus. Jos ostaja pitää kilpailijoiden tuotteita keskenään samanarvoisina, hintakilpailu painaa hintaa kohti rajakustannusta. Silloin myyjälle jää yhä vähemmän rahaa kehitystyön ja muiden kiinteiden kustannusten kattamiseen.
Ostajan paras vaihtoehto – Ostajan uhka tehdä itse luetaan joko bluffiksi tai tuomioksi laskematta, mitä oma tekeminen hänelle maksaa.
Neuvottelututkijat Roger Fisher ja William Ury nimesivät vuonna 1981 käsitteen BATNA eli parhaan vaihtoehdon, joka osapuolella on, jos sopimusta ei synny. Myyjän hinta ei voi pysyvästi ylittää sitä, mitä ostajalle maksaa hänen paras vaihtoehtonsa, lisättynä sillä, mitä myyjän tuote tuo tämän vaihtoehdon päälle.
Johdettu kysyntä – Automaation vaikutus työhön ratkaistaan yhdellä lauseella, joko ”agentit vievät työt” tai ”agentit eivät vie töitä”.
Niin sanottu johdettu kysyntä on kysyntää, joka syntyy lopputuotteen kysynnästä: kukaan ei osta koodaustuntia sinänsä, vaan ohjelmiston. Panoksen kysyntä muuttuu sen mukaan, kuinka korvattava se on, kuinka joustava lopputuotteen kysyntä on ja kuinka suuri osa kustannuksista panos on.
Hintakilpailu ja kapasiteetti – Kahden kilpailijan oletetaan riittävän hintasotaan, tai sen oletetaan jäävän tulematta, koska kilpailijoita on vähän.
Kun kaksi myyjää tarjoaa samaa tuotetta ja kumpikin pystyy palvelemaan koko markkinan, hinta painuu niin sanottuun rajakustannukseen eli yhden lisäkappaleen tai lisäkäytön aiheuttamaan kustannukseen, koska halvempi myyjä vie kaiken kysynnän. Kun kapasiteetti on rajattu, alihinnoittelu ei kannata, ja hinta jää rajakustannuksen yläpuolelle.
Julkishyödyke ja vapaamatkustaja – Julkishyödyke luetaan julkisen sektorin tuottamaksi tai ilmaiseksi jaettavaksi tuotteeksi.
Niin sanottu julkishyödyke on hyödyke, jonka käyttö ei vähennä muiden käyttöä ja jonka käytöstä ketään ei voi sulkea pois. Koska jokainen saa sen joka tapauksessa, kenenkään ei kannata maksaa sen tuottamisesta, ja sitä tuotetaan liian vähän.
Hintadiskriminointi – Hintojen eriyttäminen nähdään joko kuluttajan riistona tai pelkkänä alennuksena.
Niin sanottu hintadiskriminointi eli saman tuotteen myyminen eri ostajille eri hinnalla onnistuu, kun myyjä tietää, kuka on valmis maksamaan enemmän, eikä halvalla ostanut voi myydä tuotetta edelleen kalliin hinnan maksajalle. Myyjä siirtää silloin itselleen osan siitä, minkä ostaja olisi muuten säästänyt.
Kaksinkertainen marginaali – Välikäden katetta pidetään aina turhana ja ketjun yhdistämistä ilmaisena korjauksena.
Kun kaksi peräkkäistä myyjää, joilla kummallakin on hinnoitteluvoimaa, lisää kumpikin oman katteensa, loppuhinta on korkeampi ja myyty määrä pienempi kuin jos ketjun omistaisi yksi toimija. Molemmat tekevät vähemmän voittoa kuin yhdessä, ja asiakas maksaa enemmän.
Nykyarvo ja takaisinmaksu – Laskelman tarkkuutta haetaan korkokannan desimaaleista, vaikka suurin virhe on eliniässä ja rahavirran ajoituksessa.
Investoinnin arvo on sen tulevien nettotulojen niin sanottu nykyarvo koko eliniältä eli tulevien rahavirtojen arvo tänään, kun ne on diskontattu korolla. Laskelma kertoo kannattavuuden vain niin hyvin kuin elinikä, tuotot ja korko on arvioitu.
Ulkoisvaikutus – Ulkoisvaikutus luetaan ympäristöhaitaksi tai moraaliseksi vääryydeksi.
Niin sanottu ulkoisvaikutus syntyy, kun toiminnan haitta tai hyöty osuu ulkopuoliseen, joka ei ole mukana päätöksessä. Tekijä ei laske sitä omaan kustannukseensa, joten haitallista toimintaa tehdään liikaa ja hyödyllistä liian vähän.
Yhteismaan tragedia – Tragedia luetaan todisteeksi siitä, että yhteistä resurssia ei voi hallita ilman omistusta tai valtiota.
Niin sanottu yhteismaan tragedia syntyy, kun kuluva resurssi on kaikkien käytettävissä. Jokainen saa lisäkäytön hyödyn itselleen ja jakaa kulumisen haitan kaikkien kesken, joten jokaisen kannattaa käyttää enemmän kuin kaikille yhteensä kannattaisi.
Laajuusedut – Laajuusetu sekoitetaan mittakaavaetuun, tai mitä tahansa tuotelaajennusta pidetään synergiana.
Niin sanotut laajuusedut syntyvät, kun kahden tuotteen tekeminen samassa yrityksessä on halvempaa kuin niiden tekeminen erikseen, koska tuotteet jakavat panoksen, jota yksi tuote ei käytä kokonaan. Hyöty ei tule volyymista vaan valikoimasta.
Pitkän aikavälin nollavoitto – Nollavoitto luetaan väitteeksi, ettei yritys pitkällä aikavälillä tee voittoa lainkaan, ja hylätään siksi.
Kilpailluilla markkinoilla ylivoitto houkuttelee tulijoita, jotka lisäävät tarjontaa ja laskevat hintaa, kunnes voitto ei enää ylitä sitä, mitä pääoma ja työ tuottaisivat muualla. Tätä kutsutaan pitkän aikavälin nollavoitoksi. Nolla ei tarkoita kirjanpidon tappiota, vaan sitä, että yritys ansaitsee vain normaalin tuoton.
Kaksiosainen tariffi – Käyttäjäkohtainen hinta vaihdetaan agenttikohtaiseen hintaan.
Niin sanottu kaksiosainen tariffi jakaa hinnan pääsymaksuun, jolla asiakas saa oikeuden käyttää tuotetta, ja yksikköhintaan, joka kasvaa käytön mukana.